Vilkas Group ja uusin verkkokauppaindeksi

Vilkas Groupin verkkokauppaindeksi vuoden toiselta kvartaalilta on julkaistu, eikä kovin hyvältä tämäkään käppyrä enää näytä. Kotimaisen kivijalkakaupan myynnin ongelmat näkyvät nyt viiveellä myös kotimaisessa verkkokaupassa. Toisin kuin Kaupan liiton kysely, niin tämä Vilkas Groupin indeksi perustuu puhtaasti kotimaisista verkkokaupoista tehtyyn otantaan. Tämänkin indeksin kohdalla pieni lähdekritiikki on toki paikallaan, sillä se perustuu Vilkas Groupin perustamiin verkkokauppoihin, mutta sen suuntaa-antavuutta on silti turha kyseenalaistaa.

Indeksi on ollut jo monta vuotta tasaisessa nousussa, mutta taantuma on nyt iskenyt hampaansa siihenkin ja kehityksessä on tapahtunut selvä notkahdus.Tuorein verkkokauppaindeksin kertoo kysynnän nopeasta muutoksesta toisen kvartaalin aikana. Verkkokauppaindeksi pysyi vaivoin juuri samalla tasolla verrattuna vuoden takaiseen (Q2/2012) eli 1207 pistettä. Jos verkkokaupoilla, eikä vähittäiskaupalla yleensäkään ollut helppo alkuvuosi, niin Q2 on ollut kauppiaille vieläkin synkempi. Verkkokauppaindeksin pysyminen samalla tasolla verrattuna vuoden takaiseen on poikkeuksellista seitsemän vuoden positiivisen kasvu-uran jälkeen. Lisäksi viimeisen kolmen vuoden aikana verkkokauppaindeksi on noussut keskimäärin +12%. Ja draamaa lisää, silllä neljän edellisen kvartaalin keskiarvo on ollut +17%. Nyt kasvua oli 0%.

Taantuman siirtyminen verkkokauppoihin on tietysti ollut vain ajan kysymys, mutta nyt Vilkkaan toimitusjohtaja Markku Korkiakoski havahtuu myös vihdoin ulkomaisen verkkokaupan muodostamaan uhkaan. Vielä toistaiseksi Korkiakoski sivuuttaa tyylikkäästi täysin ulkomaiset verkkokaupat, mutta kotimaassamme tehokkaasti operoivat eivät säästy moitteilta.

Miksi indeksin kasvun taittuminen on tapahtunut näin nopeasti? Kaksi merkittävää tekijää täytyy nostaa esille. Ensinnäkin kuluttajien luottamus toisen kvartaalin aikana on täytynyt edelleen heikentyä voimakkaasti. Kävijämäärät laskivat verkkokaupoissa merkittävästi verrattuna ensimmäiseen kvartaaliin (-14%), mutta konversio pysyi edelleen samalla tasolla (3,33%).

Toinen erittäin huolestuttava asia, joka on jo nakertanut kotimaista verkkokauppaa jo pidempää, on ulkomaisten verkkokauppojen rantautuminen Suomeen määrätietoisella asenteella. Esimerkiksi Zalando avasi Suomessa vuosi sitten ja ampaisi saman tien yhdeksi Suomen suosituimmaksi verkkokaupaksi. Samalla kotimainen verkkokauppa on suhtautunut kansainvälistymiseen arkaillen. ”Zalandon, Amazonin, CDON yms myynti on 100% suoraan pois kotimaiselta tuotannolta. Ja päinvastoin eli jokainen euro, jonka saamme ulkomailta, kasvattaa tämän kansan kilpailykyä ja tuo hyvinvointia meille kaikille” maalailee Korkiakoski.

Korkiakoskella on tosiaan erikoinen tyyli jättää lähes aina mainitsematta se toinen (todellinen?) uhka, eli ulkomaiset ja vain ulkomailla toimivat verkkokaupat. Zalando, Ellos, H&M, CDON ja moni muu verkkokauppa ovat toki ulkomaisia ja valikoimaltaan ja hintatasoltaan kotimaisia paremmassa asemassa, mutta ne todelliset kuluttajan onnenpäivät löytyvät edelleen rajojen ulkopuolelta. Saattaa olla, että joko Vilkas Group ei näe tätä uhkana, tai sitten luotetaan siihen, että puhumattomuus poistaa ongelman ja suojelee samalla yrityksen bisnestä.

Mutta millaista kotimaan bisnestä tässä sitten suojellaan? Ja millaisessa kunnossa toimitusjohtaja Korkiakoski sen näkee olevan? Kommenteista päätellen kotimainen verkkokauppa on Vilkas Groupin mielestä heikommassa tilassa kuin kehitysmaa Malesiassa.

Globalisaatio vaikuttaa konkreettisesti kaikkiin kotimaisiin kauppiaisiin. Samaan aikaan Internet kiihdyttää globalisaatiota ja samalla kaupan alan murrosta. Tämähän ei ole suinkaan pelkästään kotimainen ilmiö. Sama ilmiöön törmäävät myös muut kauppiaat ja kansakunnat ympäri maailmaa. Olen mielenkiinnolla seurannut esim. Malesian rynnistystä maailman verkkokauppaeliittiin, valtion vahvalla myötävaikutuksella. Miksi Suomi ei voisi olla tulevaisuudessa mukana tässä eliitissä? Kotimaisen kaupan menestys pitkällä juoksulla voi syntyä vain kansainvälistymisestä, erikoistumisesta, sekä hyvästä palvelusta – verkossa.

Suomen Suurlähetystö muuten määrittelee Malesian seuraavasti:

Malesia on hyvin kehittynyt kehitysmaa. Kehitysmaaluokituksen aiheuttavat lähinnä suuret alueelliset tuloerot.

Totinen tosi on se, että kotimainen kauppa on täysin rähmällään globalisaation edessä. Kilpailijat tulevat maista joissa monikulttuurisuus on ollut totta jo vuosisatoja, ja se taas näkyy rohkeina esiintuloina Suomen markkinoille. Tämän lisäksi toinen rintama markkinoillemme vyöryy Malesian kaltaisista halpamaista. Lopputuloksena Suomalaisen kaupan ylimielinen ja jääräpäinen asenne onkin nyt johtanut siihen, että globaalit markkinat eivät sadakaan mannaa kaupan ylle, vaan että edessä on rankka ja pitkä kahden rintaman sota.

Väitän, että lopputulos on se,  että vanhojen ja vahvojen eurooppalaisten ja imperialististen maiden markkinat tekevät Suomesta taas kerran alusmaan. Kuluttajan kannalta tässä on positiivista se, että Suomelle tyypilliset oligo- ja monopolit tulevat natisemaan liitoksissaan.

Nirsk ja Narsk. Joko huolestuttaa?

Lue myös nämä

Kommentoi

OSTA ULKOMAILTA! - BLOGI © 2010-2019