Verkkokauppatilasto 2014 (Kaupan liitto & TNS Gallup)

TNS-Gallup, Kaupan liitto ja Asiakkuusmarkkinointiliitto ovat julkaisseet vuoden 2014 verkkokauppatilaston. Kuten ennenkin, tilasto perustuu n. 15000 kuluttajan haastatteluun ja sillä kartoitetaan suomalaisten ostoksia verkossa. Tiedote tilastosta on otsikoitu ”Tavaroiden verkkokauppa kasvaa taantumasta huolimatta”, mutta silti kotimaisessa verkkokaupassa on havaittavissa selkeää taantumista.

Vuoden 2014 H1 tilasto antoi merkkejä siitä, että koko vuoden tilasto ei tule kasvamaan vuoden 2013 tahdissa. Palveluiden kauppa verkossa jatkoi hyytymistään koko vuoden, eikä kotimainen tavarakauppakaan saanut edellisvuoden kaltaista nostetta loppuvuoden joulukaupasta. Vaikka elintarvikkeiden ja alkoholin verkkokauppa onkin noussut muutamassa vuodessa käsittämättömät 500 prosenttia, ei sekään pystynyt viime vuonna kiskomaan indeksiä plussalle. 2014 kokonaisverkkokaupan arvo pysyi siten lähes edellisvuoden tasolla, ollen 10,5 miljardia euroa.

TNS Gallupin, Kaupan liiton ja Asiakkuusmarkkinointiliiton tuoreen Verkkokauppatilaston mukaan suomalaiset ostivat tavaroita, palveluja ja sisältöjä verkosta vuonna 2014 yhteensä 10,5 miljardilla eurolla. Se on aavistuksen enemmän kuin edellisvuonna.

Palveluiden verkkokauppa kuitenkin väheni selvästi. Suomalaiset ostivat palveluita verkosta viime vuonna viisi prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin, yhteensä 5,7 miljardilla eurolla.

Verkkokauppaindeksi antaa ymmärtää, että kotimaisen verkkokaupan tilanne ei siis ole taantumasta huolimatta muuttunut lainkaan huonompaan suuntaan, vaan pikemminkin päinvastoin.

Verkkokauppatilaston mukaan vähittäiskaupan tuotteita ostettiin viime vuonna verkosta yhteensä 3,6 miljardilla eurolla. Kasvua edellisvuodesta kertyi 7 prosenttia. Verkkokaupan kehitys onkin kulkenut päinvastaiseen suuntaan kuin muun vähittäiskaupan. Tilastokeskuksen mukaan koko vähittäiskauppa supistui viime vuonna prosentin verran edellisvuodesta.

”Useissa vähittäiskaupan tuoteryhmissä verkkokaupan euromääräinen kasvu jatkuu heikosta markkinatilanteesta huolimatta. Kasvu on kuitenkin niin sanotusti rakenteellista, eli kulutus ei kasva, mutta ostoja siirretään verkkoon. Verkkoon houkuttelee etenkin ostamisen vaivattomuus, hinta sekä valikoimat

Verkkokauppa kasvattaa siis suosiotaan, mutta sinne valuva raha ei kuitenkaan nosta kotimaan kokonaismyyntilukuja. Miten siis on mahdollista, että indeksi nousee taantumasta huolimatta? Vastaus piilee siinä, että TNS-gallup on oppinut kysymään asiakkailta oikeat kysymykset ja verkokauppaindeksi sisältää nykyisin myös ”muunkielisistä” verkkokaupoista tehdyt ostot. Tämä seikka indeksistä ei tule esiin uutisissa, mutta alkuperäisessä tutkimustekstissä se on mainittu selkeästi.

Vuosien 2010-2014 aikana ostoskorien arvo suurimmissa tuoteryhmissä ei ole yleisellä tasolla noussut merkittävästi, mutta ostajamäärien kasvu nostaa kaupan arvoa.

Useissa tuoteryhmissä suomenkielisistä kaupoista ostaa huomattavasti suurempi osa suomalaisista. Toisaalta muunkielisten kauppojen ostajamäärät kasvavat nopeammin.

Verkkokauppaindeksiä on siis muokattu vaivihkaa siihen suuntaan, että sen avulla saadaan kaunisteltua totuutta. Indeksin tarkempi tutkiminen tuo julki sen tosiseikan, että suomalaiset siirtyvät yhä enemmän ja enemmän ulkomaisten verkkokauppojen asiakkaiksi. Syyt tähän ovat tutut, tutkimuksessakin mainitut vaivattomuus, hinta ja valikoimat.

Osta ulkomailta! on moneen kertaan toivonut, että indeksistä saataisiin selville myös se, että kuinka paljon ulkomaisia verkkokauppoja käytetään. Tutkimuksesta selviääkin, että ulkomaisten kauppojen osuus on merkittävä.

MuunkielisetTavarakaupassa, joka kiinnostaa meitä eniten, osuus on viidennes. Kun tavarakaupan arvo koko verkkokaupasta on 4,7 miljardia euroa, niin ulkomaisiin verkkokauppoihin käytetään vähintään n. 900 miljoonaa euroa. Palveluiden, sisältöjen ja suomenkielisistä, mutta ulkomaisista verkkokaupoista tehtävät ostot nostanevat lukeman reilusti toiselle, ellei jopa kolmannelle miljardille. Luku on merkittävä, mutta helposti ymmärrettävä.

Verkkokauppaindeksi siis rimpuilee vähitellen eroon tilastoharhastaan, mutta samalla sen annetaan vääristää kotimaisen kaupan myyntilukuja. Jos TNS gallup on aiemmissa kyselyissään pyrkinyt selvittämään vain kotimaisten ja suomenkielisten verkkokauppojen tilannetta, niin tämän indeksin tulos kertoo, että em. verkkokauppojen myynti onkin laskenut. Kun tuloksista puhdistetaan ulkomaisten verkkokauppojen osuus, jää kotimaiselle verkkokaupalle enää 9,3 miljardin euron kakku. Tällä matematiikalla kotimasten ja suomenkielisten verkkokauppojen myynti olisi pudonnut yli miljardilla.

Kyyti kotimaassa on siis muuttumassa entistäkin kylmemmäksi, eikä euron heikentyminen ja deflaatio auta kauppaa ainakaan lyhyellä tähtäimellä. Ostovoiman heikot näkymät ohjaavat kotimasta kuluttajaa edelleen ulkomaisiin verkkokauppoihin.

 

Lue myös nämä

Kommentoi

OSTA ULKOMAILTA! - BLOGI © 2010-2019