Kaupan liitto ja TNS Gallup, wtf?

Useampana vuonna on totuttu siihen, että Kaupan liitto ja TNS Gallup tekevät ja julkaisevat helmikuun loppuun mennessä yhteisen tutkimuksen koskien verkkokaupan kehitystä niin kotimaisten kuin ulkomaistenkin kauppojen osalta. Tänä vuonna alkaa näyttämään siltä, että tutkimus vuodelta 2012 on jätetty tekemättä tai ainakin julkaisematta.

On selvää, että ulkomaisen verkkokaupan tapetille nostaminen ja sen siellä pitäminen ohjaa kuluttajien käyttäytymistä myös ei toivotulla tavalla. Siksi tällainen vaikeneminen ja tutkimustuloksen viipyminen herättääkin kysymyksen siitä, että mikä on kotimaisen kaupan todellinen kilpailukyky ja myynnin tila?  Uskallan väittää, että se on muuttunut heikommaksi ja ulkomaille virtaavan rahan määrä herättää jo niin suurta huolta, että tämä tutkimus haudataan kaikessa hiljaisuudessa. Toinen kysymys kuuluukin, että mikä ulkomaille tuhlattu summa saa Kaupan liiton vaikenemaan? Kaksi miljardia? Kolme? Tämän sivuston 2012 kävijämäärien pohjalta veikkaan jälkimmäistä.

Samantyyppinen indikaattori ulkomaisen verkkokaupan rajusta kehityksestä lienee se, että hallitus yllättäen jätti kehysriihessä alv:n rauhaan. Kotimaisen hintatason kipuraja on siis todella lähellä ja nyt yritetään korjata mitä korjattavissa on. Valitettavasti korjaukset tulevat jälkijunassa. Suomen Pankki kertoi meille viime viikolla sen minkä me kuluttajat tiedämme, Suomi on euroalueen kallein maa. Kalleimman maan titteli hyödyttää vain kaupan tunnuslukujen tuijottajaa, sillä kaikki muut tahot tekevät (toivottavasti) parhaansa oman ostovoimansa nostamiseen.

Koska kotimaiset vaikuttajat eivät halua tarjota meille kuluttajille mahdollisuutta parempaan ostovoimaan, niin me hankimme sen ulkomailta. Kyseinen toimintamalli on toki absurdi, mutta se on todennäköisesti ainoa tapa, jolla kotimaan kelkat käännetään ja kyseenalainen kunnia kalleimpana maana menetetään. Samalla kauppakin saattaa saada miljardinsa takaisin ja Neuvostomallinen kieltämisen ja vaikenemisen kulttuuri unohdetaan.