Uusi tilasto – Digitaalinen kauppa 2016

Kaupan liiton ja TNS gallupin (nykyisin Kantar TNS) uusinta verkkokauppatilastoa saatiin odottaa yli vuosi. Uusimman tilaston, jonka nimi on Digitaalinen kauppa 2016, tulos on pitkästä väliajasta huolimatta hyvin samanlainen kuin edeltävienkin. Lähestymme edelleen sitä pistettä, että puolet suomalaisten verkkokauppaostoista tehdään ulkomailta.

Uusin tilasto on myös yllättävä. Vuonna 2014, josta viimeisin tilasto julkaistiin, suomalaisten verkko-ostojen arvo oli n. 10 miljardia euroa. Vaikka kotimainen verkkokauppa onkin nosteessa, niin tuo summa ei ole juurikaan muuttunut.

Kaupan liiton tuoreesta selvityksestä käy ilmi, että suomalaiset ostivat viime vuonna vähittäiskaupan tuotteita digitaalisesti 4,6 miljardilla eurolla koti- ja ulkomailta. Se on lähes viidennes verrattuna koko erikois- ja tavaratalokaupan arvonlisäverolliseen liikevaihtoon. Ulkomaisiin vähittäiskaupan ostoksiin kului viime vuonna 1,9 miljardia euroa. Erilaisiin matkailupalveluihin, pääsylippuihin ja ruoka-annosten digitilauksiin kulutettiin yhteensä 3,9 miljardia.

Kantar TNS sanoo summan olleen vuonna 2016  n. 8,5 miljardia euroa, mutta mistään takapakista tuskin on kuitenkaan kysymys, vaan siitä että tutkimustapa on muuttunut.

Miten kotimaa sitten pärjää ulkomailta vastaan? Vaihtelevasti, kuten tilastokin kertoo. Vähittäiskaupan tuotteista mm. naistenvaatteet, kosmetiikka, asusteet, naistenkengat ja matkapuhelimet ja tarvikkeet ovat niitä tuoteryhmiä joissa ulkomaisista verkkokaupoista tehdään enemmän tilauksia. Tilaston mukaan kotimaisen kaupan osuus näissä ryhmissä vaihtelee välillä 44-47 prosenttia. Tämän tarkempaa dataa ei supistettu julkaisu tarjoa, mutta en olisi yllättynyt jos esimerkiksi autotarvikkeissa ja -osissa alettaisiin lähestymään samoja lukemia. Ulkomaiset, mm. virolaiset verkkokaupat rynnivät edelleen hyvin agressiivisesti Suomen markkinoille. Veljeskansa tuntuukin oivaltaneen verkon potentiaalin paljon meitä paremmin.

Oivallusta kaivataan Suomessakin, tai muuten ulkomaisten kauppojen ylimarssista tulee jonkinlainen kaikille kaupan osa-alueille vallitseva status quo, jonka syynä on meitä kuluttajia eniten kiinnostava asia. Hinta.

Suomessa digitaalinen ostaminen verrattuna vähittäiskaupan kokoon on kansainvälisesti suurta. Verkon kautta kuluttaja saa eteensä laajat valikoimat ulkomaisen kustannustason ja suurten skaalaetujen mahdollistamin hinnoin.

”Hinta on merkittävä verkkokaupan valintakriteeri. Siksi on erittäin tärkeää, että myös maan hallitus muistaa pitää kotimaisten kauppojen kilpailukyvystä huolta. Muun muassa työn verotusta keventämällä paineet kustannusten nousuun pienenevät”, Kurjenoja painottaa.

Kurjenoja ja Kaupan liitto ovat oikeilla jäljillä syyttäessään valtiota huonosta veropolitiikasta. Hentoinen kasvu tuhotaan helposti harkitsemattomilla ostovoimaa heikentävillä veropäätöksillä. Etujärjestön luulisi silti osaavan katsoa myös omaan pesään. Päivittäistavarakauppa otti lusikan kauniiseen käteen ja lähti hintakilpailuun vasta sitten kun Lidl kasvoi tarpeeksi suureksi. Koskahan muu kauppa tajuaa, että verkkokauppa jatkaa kasvuaan ja on vähittäis- ja erikoiskaupan ”lidl” ja että sitä vastaan pärjää vain palvelutasoa nostamalla ja ennenkaikkea halpuuttamalla?

Lue myös nämä

Kommentoi

OSTA ULKOMAILTA! - BLOGI © 2010-2020