Kesä on kääntynyt syksyksi ja TNS Gallup julkaisee näinä päivinä puolivuosittaisen (H1/2015) verkkokauppatilastonsa. Ennen sen julkaisua, on hyvä ottaa pieni katsaus pariin kesän aikana julkaistuun tutkimukseen verkkokaupan tilasta ja kuluttajien käyttäytymisestä. Tutkimuksia verkkokaupasta tehdään nykyisin hyvin ahkerasti. Kiinnostavimmat tilastot on tehnyt PostNord ja Euroopan komission EU Consumer Scoreboard.
Molemmat edellämainitut tilastot kertovat, että verkkokauppojen vetovoima ei ole missään nimessä pienenemään päin. Päinvastoin, yhä useampi suomalainen kuluttaja tekee hankintoja verkossa ja yhä useampi suuntaa ulkomaisiin verkkokauppoihin. Marmain uutisen mukaan jo 56 prosenttia suomalaisista on käyttänyt ulkomaisia verkkokauppoja.
Euroopan komission EU Consumer Scoreboard -selvityksen mukaan 56 prosenttia verkossa ostoksia tekevistä suomalaisista on ostanut tai hankkinut tuotteen ulkomaisesta eurooppalaisesta verkkokaupasta.
Selvityksen mukaan suomalaiset ostivat eniten Ison-Britannian, Ruotsin ja Saksan verkkokaupoista.
Kun em. lukuja peilataan aiempiin tutkimuksiin, joissa on arvioitu, että n. 75 prosenttia 16-64 vuotiaista suomalaisista käyttää verkkokauppoja, niin tuo 56 prosenttia tarkoittaa n. 1,5 miljoonaa ulkomaisten verkkokauppojen asiakasta. Yllätyksenä ei tule suosituimpien maiden listakaan. Ruotsalaiset ovat ottaneet äänite-, kirja-, ja vaatekaupasta suuren markkinaosuuden, kun britit ja saksalaiset houkuttelevat edullisilla hinnoillaan lähes kaikissa tuoteryhmissä. Saksalaisten verkkokauppojen lopullista läpimurtoa Suomen markkinoille vähentänee ainoastaan kielimuuri, eli englanninkielisen käyttöliittymän puute.
PostNord, joka kuljettaa merkittävän osan ulkomailta tulevista verkkokauppojen lähetyksistä (mm. DPD, Interlink), on myös sitä mieltä, että verkkokaupalla on kova draivi päällä. Pohjoismaista verkkokauppaa koskeva Q2 2015 tilasto kertoo, että ulkomaisista verkkokaupoista tehtävät ostot pohjoismaissa kasvoivat lähes kymmenenllä prosentilla verrattuna 2014 Q2:een. Koko pohjoismaisen verkkokaupan kasvu em. vertailuaikana on PostNordin mukaan 23 prosenttia, mutta suomalaisten hankinnat ovat tämän tilaston perusteella yllättäen vähentyneet ulkomaisista verkkokaupoista.
Ulkomaisista verkkokaupoista ostoksia tehneiden kuluttajien osuus laski hieman useimmilla markkina-alueilla viime vuoden toiseen neljännekseen verrattuna.
Pohjoismaiset kuluttajat kaikissa maissa ostavat tuotteita edelleenmieluiten Isosta-Britanniasta. Sieltä ostettujen tuotteiden osuus onkuitenkin laskenut hieman Norjassa ja Suomessa.Ruotsalaiset ja norjalaiset kuluttajat ostavat tuotteita edelleen mielellään Yhdysvalloista, mutta sieltä tehtyjen verkko-ostosten osuus on kauttaaltaan laskussa Pohjoismaissa.Kiinalaisista verkkokaupoista tehtyjen ostosten määrä kasvaaTanskassa ja Norjassa, kun taas Ruotsissa ja Suomessa sen osuus laskee.
Komission raportin mukaan verkkokauppa kotimaan rajojen ulkopuolelle on vielä vähäistä, sillä vain 12 prosenttia EU:n vähittäiskauppiaista myy tuotteita verkossa myös muihin EU-maihin.
Pohjoismaiset kuluttajat asettavat korkeita vaatimuksia verkkokaupanuseimpia ominaisuuksia kohtaan. On erityisen tärkeää, että verkkokaupan sivustoa on helppo käyttää ja että se sisältää tarkkaa tietoa hinnoista ja tuotteista.
Yli 90 prosenttia pohjoismaisista kuluttajista pitää tärkeänä, ettäverkkokaupasta ostetun tuotteen toimitusajankohta ja -tapa ilmoitetaan tarkasti.
PostNord ei kysy tutkimuksessaan, mikä vaikutus on hinnoittelulla, mutta suomalaisten asiakkaiden korkea asiakasmäärä kertonee sen vaikutuksen hyvin tarkasti.
Korkea ulkomaisten verkkokauppojen käyttöaste kertoo myös kotimaisen kaupan kompastuskivistä. Verkkokaupat ovat edelleen tuotteiltaan ja toimituskuluiltaan ylihintaisia ja kilpailijoihinsa nähden suhteettoman hitaita. On käsittämätöntä, että keskieuroopasta toimitettava lähetys saattaa tulla nopeammin perille, kuin naapurikaupungista lähetetty.
Verkkokaupoista on puhuttu internetin yleistymisen ajoista asti, eli noin 20 vuotta. Verkkokauppojen esiinmarssi todenteolla alkoi 2000-luvun alussa, eli noin 15 vuotta sitten. Kotimaisella kaupalla on siis ollut mielinmäärin aikaa perehtyä globaalin verkkokaupan tuomiin uhkiin ja mahdollisuuksiin, mutta tilastojen valossa vain harva on tätä läksyään tehnyt. Tuntuukin siltä, että kotimainen kauppa keskittyy edelleen puhumaan liikaa siitä, kuinka tärkeää on olla verkossa, eikä siitä, miten siellä pitäisi olla.