Arvonlisäveron muutokset 2015

Hallitus on lupaillut, että tällä hallituskaudella ei koroteta kotimaan arvonlisäveroja, mutta se ei ole luvannut, etteikö se muuttaisi verkkokauppaa koskevia tuonti- ja alv-rajoja. Näin tulleekin tapahtumaan taas kerran, mutta nyt muutos kohdistetaan vain yhteen suppeaan tuoteryhmään – ulkomailta tilattaviin aikakauslehtiin.  Syy on edellisessä tuontirajan muutoksessa esiintynyt vanha tuttu: kilpailun vääristymä.

Eu-maista lehtiä tilaavat voivat huokaista helpotuksesta, mutta jos lehti tilataan Eu:n tai sen veroalueen ulkopuolelta, niin silloin muutos tulee koskettamaan tilaajaa. Hallitus on antanut asiasta esityksen (Finlex HE 53/2014) kaikessa hiljaisuudessa jo tämän vuoden keväällä, mutta vasta nyt syksyn saavuttua se on noussut julkisuuteen. Esityksen mukaan lakimuutoksella pyritään aikakauslehtien osalta siihen, että vähäarvoisia tavaralähetyksiä koskeva verottomuus poistettaisiin 1.1.2015 alkaen.

Esityksessä ehdotetaan arvonlisäverolakia muutettavaksi siten, että vähäarvoisia tavaralähetyksiä koskeva verottomuus poistettaisiin postimyynnissä maahantuotavien, kerran viikossa tai harvemmin ilmestyvien sanoma- ja aikakauslehtien osalta.

Kilpailun vääristymä tarkoittaa Eu:n veroalueen ulkopuolelta tapahtuvia toimituksia, eli nyt pyritään tukkimaan porsaanreikä, joka on mahdollistanut aikakauslehtien toimittamisen Ahvenenmaan kautta ja kotimaan alv:n kiertämisen. Tämä on tietysti huomattu virkamiestasolla ja nykytilannetta lakiesityksessä kuvataankin seuraavasti.

Vähäarvoisia lähetyksiä ja pienintä maahantuonnissa kannettavaa veron määrää koskeva sääntely on suosinut unionin ulkopuolelta tai Ahvenanmaalta Suomeen toimitettavien tuotteiden postimyyntiä harjoittavia yrityksiä suhteessa Suomessa vastaavien tuotteiden kauppaa harjoittaviin yrityksiin.

 

Voimassa olevat säännökset mahdollistavat tietyin edellytyksin unionin ulkopuolisista maista tai veroalueen ulkopuolisilta alueilta maahantuotavien sanoma- ja aikakauslehtien arvonlisäverottomuuden, kun vastaava sanoma- ja aikakauslehden myynti kotimaassa on verollista. Tämä voi johtaa ja on käytännössä jo johtanut veroetuuksien tavoitteluun.

Nyt on kuin onkin siis olemassa konkreettinen porsaanreikä, jota käyttämällä lehtifirmat ovat saaneet suurempia voittoja ja samalla valtion kassa on tyhjentynyt entisestään. Tosin kukaan virkamiestasollakaan ei osaa sanoa, millaisista summista tässä veronkierrossa puhutaan, vaan lakiesitystä perustellaan hatusta vedetyillä luvuilla.

…Tulli ei myöskään kerää eikä tilastoi tietoja siitä, kuinka paljon sanoma- ja aikakauslehtiä kappalemääräisesti saapuu Manner-Suomeen kolmansista maista tai Ahvenanmaalta. Tällaista selvitystä maahantuotavien sanoma- ja aikakauslehtien kappalemääristä ei ole ollut saatavilla myöskään postiyrityksiltä.

Tilastollisen selvityksen puuttuessa valtiovarainministeriö on tehnyt eri lähteisiin perustuvia arvioita vähäarvoisten lehtilähetysten tuontimääristä Manner-Suomeen selvittääkseen tuontimäärien yleistä suuruusluokkaa. Arvion mukaan kolmansista maista Suomeen tuotavien aikakauslehtien määrä olisi vuosittain noin 300 000 kappaletta.

Edellisessä tuontirajamuutoksessa alv-tulojen arvioitiin lisääntyvän noin 15-20 miljoonaa, mutta minkä summan vuoksi ollaan valmiit tarkistamaan tai tullamaan lähes jokainen ulkomailta Suomeen tuleva lehti?

Jos kolmansista maista Manner-Suomeen saapuvien lehtien tuontimäärät pysyisivät samalla tasolla (300 000 kappaletta, verollinen arvo noin 1,9 miljoonaa euroa), kertyisi tuotavista lehdistä lisää arvonlisäveroa noin 170 000 euroa vuodessa. Lisäksi EU-maista ja Manner-Suomesta Ahvenanmaalle tuotavista tilatuista lehdistä kertyisi arvonlisäveroa noin 160 000 euroa.

330 000 euroa vuodessa? Niin kuinka tyhjä se valtion kassa taas olikaan?

Olipa tilanne miten vaan, niin reusrsseja ja velvollisuuksia tämä muutos vaatii, niin tullilta, Postilta kuin tilaajiltakin. Tämä tiedetään  ja siksi virkamiehet yrittävätkin rakentaa järjestelmää, jossa edes tullin kuormitus vähenisi.

Tarkoituksena on, että lehtien verovapauden ja minimikantorajan poistaminen käytännössä voitaisiin toteuttaa mahdollisimman yksinkertaisesti sekä lehteä tilaavan yksityishenkilön että Tullin kannalta.

Näistä syistä on tarkoituksenmukaista, että kerran viikossa tai harvemmin ilmestyvien lehtien maahantuontiin luotaisiin uusi, osin valinnainen ja kevennetty menettely, jolla poikettaisiin arvonlisäverolain 101 §:n soveltamisesta ja normaalista, lehtikohtaisesti tapahtuvasta tullaus- ja verotusmenettelystä.

Suomi 2014. Lähes kaikkiin lakiehdotuksiin liittyy vahva valtion etujen ajamisen, kyttäämisen, sääntelyn, kieltojen, ilmiantojen ja rajoitusten maku.Tämäkään lakiesitys tee poikkeusta, sillä sen mukaan olet velvollinen ilmoittamaan jokaisen ulkomailta tilaamasi lehden tullille.

Arvonlisäverolakiin ehdotetaan otettavaksi säännös siitä, että veron suorittamisvelvollisella lehden vastaanottajalla olisi velvollisuus antaa Tullille veroilmoitus maahantuotavista sanoma- ja aikakauslehdistä.

 

Veroilmoitus voitaisiin antaa yksittäisestä lehdestä, lehden tilauskaudelta tai tilauskauden osalta ennakkoon ennen tavaroiden maahantuontia. Ilmoituksella tulisi ilmoittaa maahantuotavien lehtien tilausjakso, lehtien kappalemäärä, lehtien arvo sekä muut Tullin määräämät veron oikeamääräisyyden toteamiseksi tarpeelliset tiedot.

 

Lehden vastaanottajalla olisi mahdollisuus maksaa maahantuotavista lehdistä verot ennakkoon. Mikäli lehden vastaanottaja ei täyttäisi velvollisuuttaan antaa Tullille veroilmoitus ennen lehtien maahantuontia, tähän laiminlyöntiin sovellettaisiin arvonlisäverolain 101 §:n perusteella tullilainsäädännön mukaisia seuraamuksia.

Mutta millä resursseilla tulli tutkisi ja tullaisi kaikki tulevat lehdet, kun jo nyt ulkomailta tulevat paketit jumiutuvat samansyisten ruuhkien vuoksi pääsääntöisesti n. viideksi päiväksi Helsinki-Vantaalle.  Siihen ei lakiesitys anna vastausta, vaan se olettaa, että asiakkaat alkavat huolehtimaan tullauksista tätä lakimuunnosta varten suunniteltua uutta kevennettyä järjestelmää käyttäen. Pyydän saada tässä kohtaa huomauttaa, että nettitullauksenkin oli tarkoitus keventää tullin työmääriä ja nopeuttaa pakettien kulkua, mutta siitä huolimatta pakettien kulku Helsinki-Vantaalla on merkittävästi hidastunut ja tullikin sai tänä vuonna 400000 euroa lisää rahaa pakettien tutkimiseen. En siis laittaisi rahojani lainkaan likoon tällaisen kevennetyn menetelmän onnistumisen puolesta. Huomiota pitää kiinnittää myös siihen, että yksittäisen lehden arvo saattaa olla niin pieni, että mitään tullattavaa ei välttämättä jää, vaikka alaraja poistettaisiin kokonaan.

Lehden vastaanottaja maksaisi vaihtoehtoisessa kevennetyssä menettelyssä veron joko yksittäisestä lehdestä taikka osasta tai kaikista tilaamistaan lehdistä kerralla. Vero olisi maksettava viimeistään lehteä tai lehtiä koskevan laskun eräpäivänä.

 

Verkkopankkien kautta ei voi maksaa tiettyjä arvoja pienempiä maksuja. Raja vaihtelee eri pankeissa. Asia ei ole pankkiyhdistyksen tai Finanssialan keskusliitto ry:n standardoima, vaan kukin pankki määrittää itsenäisesti verkkopankissaan käytössä olevat minimimaksurajansa. Eräissä pankeissa raja on nykyisin 17 senttiä ja eräissä 50 senttiä.

 

On mahdollista, että erityisesti yksittäisestä lehdestä kannettavan arvonlisäveron määrä jää alle edellä mainittujen rajojen. Arvonlisäverolakiin otettaisiin tätä tilannetta silmällä pitäen valtuussäännös, jonka perusteella Tulli voisi päätöksellään jättää kantamatta tai perimättä veron yksittäisestä lehdestä, jos veron määrä alittaa summan, joka verkkopankeissa voidaan teknisistä ja vastaavista syistä yleisesti laskuilla maksaa.

 

Tulli ei käyttäisi valtuuttaan jättää vero kantamatta tai perimättä, jos kyse olisi samaan tilausjaksoon kuuluvista tai samalla laskulla maksettavista lehdistä taikka muutoin toistuvasti hankittavista lehdistä.

Ja jotta kukaan ei vahingossakaan jättäisi lehteäkään tullaamatta, saa tulli oikeuden kaivella lehtitalojen tilaajatietoja.

Tullilla tulisi olla riittävät keinot valvoa verojen asianmukaista suorittamista.

 

Lakiin otettavan uuden viittaussäännöksen perusteella Tullilla olisi vertailutietotarkastusmahdollisuus, eli se voisi käydä keräämässä tietoa kolmannen osapuolen, eli tässä tapauksessa lehden vastaanottajan verotuksen varmistamiseksi. Tällöin Tullilla olisi esimerkiksi oikeus pyytää kotimaisilta lehtikustantajilta ja lehtien myyjiltä listoja lehtien tilaajista.

 

Lehtitalot saattavat olla myös ulkomaisia ja esimerkiksi kolmanteen maahan sijoittautuneita. Näissä tilanteissa mahdollinen viranomaisyhteistyö ja tiedonsaantioikeus Suomen ja kyseisen maan välillä perustuisi lähtökohtaisesti virka-apua ja tietojenvaihtamista koskeviin sopimuksiin.

Viimeistään tämä paljastaa, miten laskutaidottomia tämän lain suunnittelijat ovat olleet. Virka-apupyyntö kolmanteen maahan tilaajatietojen saamiseksi ei kuulosta kovinkaan helpolta tai edulliselta puuhalta, varsinkin jos kyseessä on muutaman euron hintaisen lehden tullaus. Lisäksi kun tiedetään millaisia rahasummia julkinen koneisto imee vuositasolla, on olemassa suuri mahdollisuus, että tämäkin uudistus jää tappiolliseksi yritykseksi. Joko siksi, että ihmiset kiusaavat tullia tullaamalla lehdet edelleen normaalien käytäntöjen mukaan, kyselemällä joka tullauksen yhteydessä tullin aspalta kuulumisia, kiertämällä tämän lain postituskikkailuilla tai lopettamalla tilaamisen ulkomailta. Viimeinen mahdollisuus sentään myönnetään lakiesityksessäkin.

Toisaalta veromuutos saattaisi vaikuttaa myös siihen suuntaan, että lehtiä ei enää tilattaisi entiseen tapaan.

Muuta järkevää ei tässä esityksessä ollutkaan.

Haluamme tietää:
Tilaatko lehtiä ulkomailta?

Lue myös nämä

Kommentoi

OSTA ULKOMAILTA! - BLOGI © 2010-2018