Suomen talouden kokonaisvaltainen kompurointi ei ole kenellekään enää mikään uutinen. Uutinen ei myöskään ole se, että kotimarkkinoiden heikko tilanne johtuu pitkälti kuluttajien heikosta luottamuksesta tulevaisuuteen, erittäin heikosta työllisyystilanteesta ja maahan poljetusta ostovoimasta. Tänään hallitus julkaisi leikkauslistan, jolla pyritään saamaan talous nousuun, valitettavasti tälläkin kertaa ostovoiman kustannuksella.
Devalvaatio tavalla tai toisella on kieltämättä ollut Suomen talouden kannalta välttämättömyys ja nyt se toteutetaan valtion toimesta sisäisenä. Vientiteollisuudelle työvoimakustannusten lasku on pelkästään positiivinen uutinen, mutta niin ikään globaaleilla markkinoilla operoivan kaupan kannalta tilanne on kimurantimpi. Kaupan liitto tosin ennätti jo kehuskelemaan hallituksen leikkauslistaa ja ilmoittamaan, että se parantaa kotimaisen kaupan asemaa ulkomaisia verkkokauppoja vastaan.
Kuten sanottu, devalvaatio on ollut jo muutaman vuoden ajan väistämätön ja itse olen ollut koko ajan voimakkaasti sen kannalla. Tosin sillä ehdolla, että tuotteiden hintojen kaupan hyllyillä on myös laskettava ja mielummin samassa suhteessa kuin kustannuksia ja palkkoja lasketaan. Nyt suoritettavat leikkaukset kuitenkin vaarantavat kotimarkkinoiden elpymisen, sillä kaupan ei vieläkään ole pakko laskea hintojaan. Työvoimakustannusten lasku saattaa valua kaupassa taas kerran ”halpuuttamiseen” joka tosiasiassa ei tarkoita katteista tinkimistä, vaan hintojen laskua muiden osapuolien kustannuksella.
Kaupan liiton näkemys kilpailukyvyn parantumisesta on kieltämättä huvittava, sillä tämän päivän uutisten mukaan nyt tehtävät leikkaukset iskevät entisestään heikkoon ostovoimaan. Tämä taas pitää yllä olemassaolevaa noidankehää, joka ajaa kuluttajia ulkomaisten verkkokauppjen asiakkaiksi. Ja miksi ei pitäisi, sillä jos tutkitaan vaikka englantilaisten verkkokauppojen kilpailukykyä, niin se ei ole vieläkään heikentynyt merkittävästi, vaikka euro on vuoden aikana heikentynyt puntaan nähden lähes 20 prosenttia.
Yleisesti ottaen kotimaisen kaupan hinta- ja kustannustaso on edelleen niin paljon ulkomaista korkeampi, että tänään nähdyt toimenpiteet eivät sitä pelasta. Tuskin kukaan hallituksessakaan kuvittelee, että sipistely sunnuntailisillä tai parilla arkipyhällä muuttaisi Suomen asemaa kalleimpana euromaana yhtään mihinkään.
