Liittymäviidakko historiaan

Ainahan bloggaajan pitää kertoa myös jotain itsestään ja elämästään, joten tässä sitä lajiketta nyt tulee.

Pöytälaatikoissa on pyörinyt mystisiä sim-kortteja, joista ei ole ollut aikoihin selkeää käsitystä mikä pitää sisällään mitäkin. Rahaa näihin on kuitenkin palanut, joten jotakin oli aika tehdä. Ei siis muuta kuin laskut mukaan, ja operaattorien edustajien kanssa keskustelemaan vaihtoehdoista. (Paitsi Soneran, jonka uljas konttori ei palvele asiakkaita, vaan homma on hoidettava puhelimitse.)

Lopputulos oli se, että kaksi DNA:n, yksi Elisan ja yksi Soneran liittymä suljettiin. Ensimmäisistä toinen oli vanha, tarpeeton ja hidas mokkulaa varten hankittu 384-liittymä ja toinen mikälie muu halpisliittymä. Elisalta irtisanottiin liittymä jonka olemassaolon syytä en edes tiedä. :) Soneran kohtaloksi taas koitui mobiililaajakaistojen edullisuus. Kännykässä oleva liikkuva laajakaista päivitettiin DNA:n L-muotoon ja sen tieltä saikin lähteä Soneran kiinteä laajakaista. L-tason liikkuvan laajakaistan kapasiteetin pitäisi riittää vähän raskaampiinkin hommiin, ja puhelimen tökkääminen usb-johtoon ja yhteyden muodostaminen tällä tavoin ei sanottavammin surffailua hidasta. Ja vaikka foorumilla aina joskus X6:sta parjaankin, niin modeemina se toimii erittäin hyvin.

Aika näyttää miten sutjakkaasti esim. lataukset liikkuvat tuolla Dna:n laajakaistalla, mutta kyllähän tuolle ihan siedettäviä nopeuksia luvataan. Tärkeämpää on kuitenkin se, että nyt tässä taloudessa kaikki surffailut hoituu yhden ja ainoan liittymän avulla, ja kuukausitasolla rahallinen säästö on jotain kolmenkympin luokkaa. Ja katoaahan nurkista taas muutama johtokin pölyttymästä, joten ei siis aivan turha puhdistusoperaatio.

 

 

Lue myös nämä

Kommentoi

OSTA ULKOMAILTA! - BLOGI © 2010-2020