Ruoan tilaaminen ulkomailta tai kotimaan verkosta saattaa kuulostaa hieman utopistiselta. Se on tapahtumana kuitenkin yhtä yksinkertainen kuin vaikka vaatteiden tilaaminen, joten ilmiötä on syytä tarkastella lähemmin.
Kotimainen media rummutti koko viime vuoden lopun kovaan ääneen ruoan nettikaupan kasvua kotimaassa. Tämän hypen innostamana Osta Ulkomailta! kartoitti etusivun äänestyksessä lukijoiden mielipidettä ruoan tilaamiseen ulkomailta. Tulos oli murskaava: 81% kyselyyn vastaajista olisi valmis tilaamaan ruokatarvikkeet ulkomailta, jos ne vain ovat edullisia. Vain vajaa viidesosa vastaajista oli sitä mieltä, että ruokaa ei osteta verkosta. Näin voimakas kiinnostus antaa viitettä siitä, että kotimaisella kaupalla saattaa tulevaisuudessa olla edessään uusi ulkomaisen verkkokaupan mukanaan tuoma kriisi.
Kotimaisen kaupan asenne verkkokauppaa ja hinnoittelua kohtaan on kostautunut jo erikoistavarakaupassa ja viimevuotisten ulostulojen perusteella ulkomaisen verkkokaupan riskiä ruokakaupassa ei oteta tosissaan. Taloussanomissa 14.11.2013, sekä Kesko, että S-ryhmä itsevarmasti toivottavat kilpailijat tervetulleeksi. Kotimaisen kaupan pitää heti sisäistää, että me asiakkaatkin toivotamme ne avosylin tervetulleeksi – ja ennen kaikkea avoimin lompakoin.
S- ja K-ryhmää on arvosteltu siitä, että ne vitkastelevat ruuan verkkokauppahankkeissaan ja yrittävät siten suojella hyviä kilpailuasemiaan ruokakaupassa. Kauppajätit kertoivat Taloussanomille, että ainakin ruuan verkkokaupassa kilpailu on hyvä asia. Mitä enemmän ruokakauppoja verkossa on, sitä parempi tilanne on kauppiaille: suomalaiset oppivat ostamaan ruokaa verkosta ja toiminnan kannattavuus kasvaa.
Ei ole mitenkään yllättävää, että kaupan edustajat kommenteissaan korostavat toiminnan kannattavuutta asiakaspalvelun sijaan. Tulokselle kumartava, mutta asiakkaille pyllistävä asenne ei siis erikoiskaupan vastoinkäymisistä huolimatta ole muuttunut. Tämä itsevamuus johtunee siitä, että kotimainen ruoan verkkokauppa on vielä nappikaupaksi luokiteltavassa asemassa.
TNS Gallupin mukaan vasta puolisen prosenttia ruokakaupasta on verkossa. Tutkimusyhtiö laskee, että viime vuonna verkon päivittäistavarakaupan arvo Suomessa oli 54 miljoonaa euroa.
Nappikaupassa on silti jotain ketjujakin kiinnostavaa, sillä sitä testataan innokkaasti. Itsenäisenä yrittäjänä verkossa toimii ruoka.net, S-ryhmällä on foodie.fm ja Kesko aloitti Citymarket-brändin alla oman ruoan verkkokauppansa. Kauppalehden mukaan ainoastaan Lidl ei ole toistaiseksi kiinnostunut verkkokaupasta, mitä osaltaan selittää ketjun hintataso ja keskittymistä vaativa kasvuvauhti. Ruoan verkkokauppa on Suomessa keskittynyt pääasiassa suuriin kaupunkeihin, mikä on haja-asutusalueistaan ja niiden heikoista palveluista tunnetussa maassa melko outoa. Toisaalta, jokainen joka on mökkipaikkakuntansa ainoassa K- tai S-kaupassa käynyt kauhistelemassa hintoja, ymmärtää että ketjut saattavat suojata tällä keskittymisellä myös syrjäseutujen kovakatteista toimintaansa. Toinen rajaava tekijä on tietysti syrjäseutujen vaatima logistiikka, johon uppoaa sentti jos toinenkin. Ainoastaan ruoka.net pyrkii Itellan avulla laajentamaan palveluaan myös haja-asutusalueille ja jopa yllättävän maltillisin toimituskuluin.
Vaikka ruoan verkkokauppa kiinnostaa asiakkaita ja kauppiaita, on siinä yksi suuri kysymysmerkki, tuoretuotteet. Tämä kysymysmerkki myös toistaiseksi suojaa kotimaista kauppaa ulkomaisilta kilpailijoilta, sillä lihatuotteiden, kalan, vihannesten, hedelmien, leipien ja maitotuotteiden tuonti ulkomailta yksittäistilauksina on mahdotonta. Ihmisten halu valita tuotteet itse vaikeuttaa myös kotimaista verkkokauppaa, eikä tätä ongelmaa helposti sivuuteta. Korulauseet laadusta ja kerääjien hygieniaosaamisesta eivät riitä, vaan kynnelle kykenevät asiakkaat menevät edelleen itse kaupasta hakemaan ko. tuotteet. Hintatasoa voidaan ainakin logistisista syistä pitää jonkinlaisena kysymysmerkkinä ja kalliina, mutta tätä ei yksikään verkkokauppa yritä edes kieltää.
Alussa mainitussa kyselyssämme valtaosa olisi kuitenkin valmiita tilaamaan elintarvikkeet ulkomailta, joten mitä sieltä sitten voisi tilata? Lista on valtava: Mehut, murot, virvoitusjuomat, makeiset, säilykkeet, sokerit, suolat, kahvit, sipsit, oluet ja kaikki muut ruokakaupan tuotteet, jotka kestävät kuljetuksen ja joiden säilyvyys on enemmän kuin muutama päivä. Myös päivittäistavaroiden tarjonta on näissä ulkomaisissa verkkokaupoissa runsasta. Ostoskoriin voi lisäksi sujauttaa pesuaineet, siivous- ja keittiötarvikkeet ja muut taloustavarat. Ulkomailla myytävät tuotteet ovat pitkälti samoja kuin kotimaassa, joskus tutun näköisessä paketissa on eri nimi, mutta sisältö on sitä mitä täälläkin. Lisäksi kaupoissa on paljon sellaisia tuotteita tarjolla, jotka täällä voidaan luokitella eräänlaisiksi maginaali- tai luksustuotteiksi. Näidenkin hinta ulkomailla on tosin kaukana luksustuotteiden hinnasta. Hintataso on yleisesti kotimaista edullisempi, mutta kuten aina, ihan sokeasti ei kannata ruokaostoksillekaan lähteä. Yllättävää kyllä, ainakaan Saksalaisissa verkkokaupoissa toimitukulutkaan eivät ole juurikaan kotimaisten ruokaverkkokauppojen kustannuksia suuremmat. Lisäksi tuotteet kannetaan lähes poikkeuksetta kuriirin toimesta kotiovelle, joten palvelu pelaa kaikin puolin.
Jos mielenkiinto ja ennenkaikkea kokeilunhalu heräsi, niin ulkomaista tarjontaa voi tarkastella seuraavissa Saksalaisissa verkkokaupoissa:
http://www.gourmondo.de- http://www.lebensmittel.de
- http://www.edeka-lebensmittel.de
http://www.lieferello.de- www.allyouneedfresh.de
Lisäksi amazon-verkkokaupassa on paljon elintarvikkeita myyviä kauppiaita, joten senkin tutkiminen ainakin Englannin ja Saksan osalta kannattaa. Tilaamisesta löytyy kokemuksia foorumin Alkoholia eu:n sisältä ja American Food 4 U / Ruokatopic ketjuista.
Loppuun voisi vielä esittää tulevan kehysriihen innoittamana kolmen miljardin euron kysymyksen? Kuunteleeko hallitus Kaupan liittoa ja pidättäytyy vähittäiskauppaa koskevien verojen korotuksista, vai kuvitellaanko siellä, että ruoka on kotimainen pakko-ostos ja sitä on silloin helppo verottaa? Jos kuvitellaan, niin kannattaa lukea tämä juttu linkkeineen ajatuksella läpi ja havaita, että kuinka helppoa meidän kuluttajien on tarvittaessa tilata osa elintarvikkeista alempien verokantojen maista.
Edit 11.05.2015: Gourmondo ja Lieferello ovat lopettaneet toistaiseksi toimitukset Suomeen.
Ravinnon tilaaminen ulkomailta tulee entistä houkuttavammaksi, varsinkin kun tällaista tekstiä saa lukea:
”Ruokavero rajusti ylös Suomessa? ”Ihmiset syövät joka tapauksessa”
Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen VATT:n ylijohtaja Juhana Vartiainen pitää arvonlisäveron yhtenäistämistä hyvänä ja perusteltuna ehdotuksena. Ruuan hinnan nousu ei hänen mielestään ole ongelmallista.
Valtiovarainministeriö julkaisi perjantaina raportin, jossa perustellaan, miksi arvonlisävero pitäisi yhtenäistää 22 prosenttiin.”
Siis voi sanonko mikä. Nyt ollaan taas niin vähäosaisten puolella kuin olla ja voi. Kultalusikka suussa on taas helppo tuollaisia laukoa. Kukaan ei voi väittää etteikö 8 %-yksikön nousu vaikuttaisi varsinkin työttömien, eläkeläisten, vähäosaisten ja matalapalkkalaisten ostoskoriin radikaalisti. Elintarvikkeen, tuon ihmiselle varsin tärkeän elossapysymistarpeen jos jonkun pitäisi olla kevyesti verotettu, mutta ei kun hyvä veljes kerho taas suunnittelee toista.
Seuraavaksi sitten ihmetellään miksi tavaraa tulee rajojen yli ja Virosta kaljarallin lisäksi alkaa makkararalli. Työasuna puku tai jakkupuku, komia titteli ja virka alla, niin tuntuu et valot on päällä mut kukaan ei kotona.
Uutista voi tarkemmin lukea http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/59660-ruokavero-rajusti-ylos-suomessa-ihmiset-syovat-joka-tapauksessa
Vartiainen nyt päästelee suustaan mitä milloinkin, mutta ihmettelen, että miten ihmeessä tämä Uuden Suomen artikkeli vasta nyt somessa pyörii.
Se on nimittäin päivätty 3.6.2013. :)
En silti epäile hetkeäkään, etteikö ruoan alv vielä nousisi. :/