Verkkokauppaindeksi Q1 2014 (Vilkas Group)

Vilkas Group on saanut valmiiksi ensimmäisen vuosineljänneksen verkkokauppaindeksin ja se indikoi samaa alamäkeä kuin kaikki muutkin kotimaisen kaupan tunnusluvut. Uusin indeksi antaa paremman kuvan kotimaisen verkkokaupan tilasta kuin Q4 2013 indeksi, sillä nyt siinä ei ole mukana joulukaupan kaltaista boosteria. 2013 joulukauppa sai  indeksin juuri ja juuri osittain plussalle, mutta nyt lähes kaikki sen tärkeimmät osa-alueet ovat miinuksella. Ainoastaan tilausmäärät ovat toistaiseksi kasvussa.

Verkkokauppaindeksi laski yllättäen ja putosi 3% vuoden takaisesta. Kotimaisen verkkokaupan tilausmäärät kasvoivat tosin 11%, mutta samaan aikaan euromääräinen kaupan arvo tippui 13%. Lisäksi keskimääräinen ostoskori tippui neljännen kerran peräkkäin ja oli nyt 103€. Lopputuloksena oli negatiivinen lopputulos, joka oli vasta toinen kerta verkkokauppaindeksin kahdeksan seurantavuoden aikana.

Ostoskorin arvon pudotus ja tilauskertojen kasvun yhtälö kertoo valitettavan karua kieltä kotimaisten verkkokauppojen kilpailutilanteesta. Kotimaiselle kaupalle jää ilmeisesti enevässä määrin nappikauppa ja kaikki isot hankinnat, kuten vaikka autonrenkaat tehdään ulkomaisista verkkokaupoista. Vilkas Groupin toimitusjohtaja Korkiakoski ei kovin usein ole ottanut kantaa ulkomaisten kauppojen aiheuttamaan uhkaan, mutta nyt äänen sävy on muuttunut.

Kauppa siirtyy nyt voimakkaasti verkkoon, mutta eurot ovat edelleen vaarassa valua ulkomaille. Verkkokaupat ovat globaali markkinapaikka, missä asiakkaat tekevät päätöksiä pääasiassa hinnan, valikoiman ja brändin perusteella. Kotimainen asiakas ei valitettevasti näinä taloudellisesti epävakaina aikoina ole kovin isänmaallinen.

Epäisänmaallisuudelle Korkiakoski löytää samat tekijä, jotka aiheuttavat ainakin allekirjoittaneen innokkaan ulkomaisten verkkokauppojen käytön.

kotimaisten verkkokauppojen korkea hintataso johtuu Suomen korkeasta kustannustasosta, sekä muita maita korkeammasta arvonlisäverosta. Toiseksi kotimaisten verkkokauppojen heikko valikoima johtuu kilpailun puutteesta, sekä Suomen maantieteellisestä sijainnista. Suomi on maantieteellisesti epäedullisessa asemassa ja se on synnyttänyt tänne pohjolaan pienen ja erikoiseen markkina-alueen, missä toimii globaalilla mittapuulla tehottomia arvoketjuja. Kolmanneksi kotimainen verkkokauppa ei osaa synnyttää brändejä. Kuinka moni ulkomainen asiakas ostaa suomalaisesta verkkokaupasta brändin takia?”

Korkiakosken kommentit ovat täyttä asiaa lukuunottamatta arvonlisäveron merkitystä. Arvonlisäveron osuutta valittaa niin asiakkaat kuin kauppiaatkin, vaikka sen merkitys on loppusummassa pääsääntöisesti hyvin pieni. Jos mittarina käytetään em. 103 euron ostoskoria, niin siitä suomalainen maksaa vain 1,40 euroa enemmän veroa kuin esimerkiksi englantilaiset. Välilliset kulut ja verot, kuten polttoaineverot vaikuttanevat kotimaan hintatasoon alvia enemmän, sillä jokainen kaupan porras lisää ne poikkeuksetta hintoihinsa. Mitä taas tulee brändien luomiseen, niin parhaatkaan kotimaiset brändit eivät tunnu ymmärtävän miten verkkokaupan tulee toimia. Hulvattomimpia esimerkkejä asiakkaiden aliarvioimisesta on Kauppalehden toimittajan JR Leskisen kokemukset Stockmannin Hullujen Päivien verkkokaupasta.

Verkkokauppaindeksin analysointi loppuu aiheellisella pohdinnalla siitä, että onko kotimaisella verkkokaupalla mitään mahdollisuuksia pärjätä kansainvälisillä markkinoilla?

Pystyisimmekö Suomessa parempaan ja saisimmeko Suomeen synnytettyä verkkokauppoja, jotka haalisivat verkkokaupan avulla euroja kotimaahan ulkomaisilta asiakkailta? Mitä mahdollisuuksia kotimaisella verkkokaupalla olisi menestyä globaalissa kaupankäynnissä? “Uskon että etenkin kotimaisella erikoiskaupalla on mahdollisuuksia saavuttaa kansainvälistä menestystä. Etenkin sellaiset tuotteet ja palvelut, jotka syntyvät Suomessa omaavat hyvät lähtökohdat tarjota kilpailukykyistä palvelua ympäri maailman verkon kautta.

Voisin kuvitella, että ainoastaan palveluita tai immateriaalisia tuotteita myyvillä verkkokaupoilla on toivoa kansainvälisillä markkinoilla. Tavarakaupan mahdollisuudet torppaa kieliasiat, kotimainen kustannus- ja palvelutaso sekä liian huoleton suhtautuminen ulkomaisen tarjonnan houkuttelevuuteen.

Venäjä olisi ehkä ollut kotimaiselle kaupalle otollinen alue kansainvälisyyden opetteluun, sillä verkkokauppa kasvaa sielläkin kovaa vauhtia. Valitettavasti tästäkin junasta on ilmeisesti jääty. Aktiivisen verkosta ostajan näkökulmasta kovin harvan kotimaisen verkkokaupan sivut on käännetty venäjäksi, mutta kun tutkii euroopan ja aasian verkkokauppoja, on tilanne aivan toinen. Kotimainen kauppa tuntuu kansainvälistymisen sijaan vain suomettuvan suomettumistaan.

Lue myös nämä

Kommentoi

OSTA ULKOMAILTA! - BLOGI © 2010-2019