Lokakuun alussa salamannopeasti julkaistu Vilkas Groupin verkkokauppaindeksi oli mennä ohi silmieni, sillä sen näkyvyys mediassa näyttää heikkenevän kerta kerran jälkeen. Näkyvyyttä ei lisännyt tällä kertaa edes yltiöpositiiviset Vilkas Groupin verkkokauppojen kasvuluvut: Verkkokauppiaiden myynti kiihtyi hurjiin lukemiin +34%
Verkkokauppaindeksi kasvoi 34% kolmannen kvartaalin aikana verrattuna vuoden 2014 vastaavaan ajankohtaan. Vuoden 2015 ensimmäisen 6 kk:n myynnin kasvu oli jo hyvässä kasvussa eli 20,5% verrattuna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan. Mutta nyt näyttää siltä että verkkokauppojen kasvuvauhti kiihtyy entisestään. Lama ja synkistely ei todellakaan näy verkkokaupassa.
Kasvu on häkellyttävän kova, erityisesti jos sitä peilaa kotimaisen kulutuksen muuhun kehitykseen. On vaikea uskoa, että kotimainen verkkokauppa eläisi jossain kuplassa, jonka sisään yleinen taloustilanne ei tunkeutuisi. 
Vilkkaan verkkokauppaindeksin kasvua selittäneekin pari seikkaa. Indeksi koostuu vain ko. yrityksen verkkokaupoista, Vilkas on kasvuyritys, joka saa jatkuvasti uusia asiakkaita verkkokauppa-alustaleen ja se, että verkkokauppaindeksiin lasketaan mukaan myös tukkukauppaa. Q3-jakson tukkukauppa pitää sisällään mm. syys- ja talvikauden tuotteiden hankinnat, joten indeksin kova nousu saattaa johtua tästäkin. Sisäinen salaiittoteoreetikkoni olisikin paljon tyynempi, jos Vilkas julkaisisi indeksistään myös pelkkää B2C-kauppaa koskevan version.
Vilkas itse selittää indeksin voimakasta kasvua ”verkkokauppojen tsunamilla”
Verkkokauppaindeksin kasvu, joka ottaa huomioon myynnin lisäksi verkkokauppojen tilausmäärät ja ostoskorin koon, kiihtyi kuluvan vuoden kolmannen kvartaalin aikana 34%, kun vuosi sitten kasvua syntyi vaatimattomat 3%. Miksi verkkokaupan kasvu kiihtyy nyt näin voimakkaasti?
“Yleinen asioiden digitalisoituminen kiihtyy nyt hyvin voimakkaasti. Yritykset ja kuluttajat miettivät voimakkaasti muutoksia toimintaansa”.
En kuitenkaan tyrmää sitä, etteikö kotimainen verkkokauppa kasvaisi. Verkkoon siirtyy jatkuvasti uusia yrityksiä ja osa niistä on lähtenyt hinta- ja valikoimakisaan ulkomaisten kilpailijoidensa kanssa. Kotimaisen verkkokaupan kasvua ja vetovoimaa kuvaa jossain määrin myös PostNordin kesällä julkaistu tutkimus, joka kertoo, että ulkomaisista verkkokaupoista tehdyt ostot olivat yllättäen hienoisessa laskussa.
Korkiakoski varoittelee kauppoja keskittymästä liikaa kotimarkkinoihin ja niiden suojelemiseen ulkomisia verkkokauppoja vastaan, vaikka tässä talous- ja kilpailutilanteesa se on kauppojen tärkein tehtävä.
Toivottavasti kotimainen kauppa ei vain puolustaudu ulkomaisia verkkokauppoja vastaan, sillä se on lyhytnäköistä. Rajojen ulkopuolelta löytyy samanlaisia ihmisiä kuin Suomesta. He ovat samanlaisia asiakkaita, jotka ovat halukkaita ostamaan asiantuntijuutta ja palvelua. Vain puhekieli on hieman erilaista. Esimerkiksi kotimainen erikoiskauppa pystyy kilpailemaan kenen kanssa tahansa, missä päin maailmaa tahansa.
Kotimaisen erikoiskaupan kilpailumahdollisuuksista ulkomaisten verkkokauppojen kanssa voidaan olla montaa mieltä. Toistaiseksi fakta on se, että mitään mahdollisuuksia ei ole, lukuunottamatta muutamia harvoja poikkeuksia ja immateriaalisia tuotteita.
