Tappio

EU-tuomioistuin on tänään antanut päätöksensä pitkään odotetussa Alkotaxi-tapauksessa. Alkoholia verkosta ostaville annettu tuomio on yllätys, tappio ja suurempi pettymys, kuin korkkivikainen viini ja pahempaa nieltävää, kuin katkera kalkki. Suomi on ja pysyy alkoholiasioissa euroopan suljettuna takapajulana.

EU-tuomioistuin asettui Alkotaxi-casessa täysin eri linjalle, kuin esimerkiksi Ruotsin suurinpiirtein vastaavassa Rosengren-tapauksessa, joka tunnetusti ravisteli Ruotsin Systembolagetin monopolia ja avasi maan markkinat ulkomaisille verkkokaupoille. Suomen kanssa tuomioistuin otti täysin eri kannan ja noudatti julkisasiamiehen ratkaisuehdotusta siitä, että etämyynti Suomeen ei ole nykymuodossaan laillista.

Tuomiossa sanotaan seuraavasti:

Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (viides jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti:

1)      SEUT 110 artiklaa sekä pakkauksista ja pakkausjätteistä 20.12.1994 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 94/62/EY 1 artiklan 1 kohtaa ja 7 ja 15 artiklaa on tulkittava siten, etteivät ne ole esteenä pääasiassa kyseessä olevan kaltaiselle jäsenvaltion säännöstölle, jonka mukaan eräistä juomapakkauksista kannetaan valmisteveroa mutta nämä pakkaukset ovat verottomia, jos ne kuuluvat toimivaan palautusjärjestelmään.

2)      SEUT 34 ja SEUT 36 artiklaa on tulkittava siten, että kun pääasiassa kyseessä olevan kaltaisen jäsenvaltion säännöstön mukaan myyjä, joka on sijoittautunut toiseen jäsenvaltioon, tarvitsee vähittäismyyntiluvan voidakseen tuoda alkoholijuomia vähittäismyyntiin ensin mainitussa jäsenvaltiossa asuville kuluttajille tilanteessa, jossa myyjä huolehtii kyseisten juomien kuljetuksesta tai antaa sen kolmannen tehtäväksi, mainitut artiklat eivät ole esteenä tällaiselle säännöstölle, kunhan tämä säännöstö on sellainen, että sillä voidaan taata tavoitellun päämäärän toteuttaminen eli tässä tapauksessa kansanterveyden ja yleisen järjestyksen suojelu, tätä päämäärää ei voida saavuttaa vähemmän rajoittavilla toimenpiteillä vähintään yhtä tehokkaasti eikä kyseinen säännöstö ole mielivaltaisen syrjinnän keino tai jäsenvaltioiden välisen kaupan peitelty rajoitus, minkä selvittäminen on ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen asiana.

Kapulakieli avautuu maallikolle sen verran, että tuomioistuin heittää pallon takaisin kotimaisille oikeusistuimille, jotka saavat tämän perusteella kieltää etämyynnin Suomeen. Näytelmä kuitenkin jatkunee, sillä Verkkouutisissa ratkaisua pidetään kaksijakoisena ja ristiriitaisena. Asianajaja Petteri Snell veikkaakin asian etenevän vielä korkeimpaan oikeuteen.

EU-tuomioistuin katsoo ratkaisussaan, että etämyynnin kiellossa on kyse Euroopan unionin perussopimuksen vastaisesta tuontirajoituksesta, joka voidaan kuitenkin oikeuttaa muun muassa kansanterveydellisin perustein.

Näin ollen EU-oikeus ei ole tässä tapauksessa periaatteessa esteenä sille, että Alkotaksin kaltaista toimintaa harjoittavalta edellytetään alkoholin vähittäismyyntilupaa.

Käytännössä vähittäismyyntiluvan vaatiminen johtaa etämyynnin kieltoon, koska sitä harjoittava ulkomainen toimija ei voi täyttää laissa säädettyjä vähittäismyyntiluvan myöntämisedellytyksiä.

Tuomioistuin toteaa kuitenkin, että kansallisen säännöstön on oltava sellainen, että ”sillä voidaan taata tavoitellun päämäärän toteuttaminen”.

Alkotaksin kohdalla sillä tarkoitetaan ”kansanterveyden ja yleisen järjestyksen” suojelua. Lisäksi etämyynnin kiellon oikeuttaminen vaatii, ettei tätä päämäärää voida saavuttaa ”vähemmän rajoittavilla toimenpiteillä vähintään yhtä tehokkaasti ja ettei kyseinen säännöstö ole mielivaltaisen syrjinnän keino tai jäsenvaltioiden välisen kaupan peitelty rajoitus”.

Tämän selvittäminen jätetään taas ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen eli Helsingin hovioikeuden ratkaistavaksi.

Alkotaksia edustava juristi Petteri Snell pitää ratkaisua mielenkiintoisena.

– Saimme selvän päätöksen siitä, että kielto on EU-oikeuden nojalla syrjivä. Hovioikeuden on nyt sitten ratkaistava löytyykö kiellon oikeuttamiseen tästä huolimatta riittävät perusteet, hän kommentoi Verkkouutisille.

Snell pitää mahdollisena, että asia etenee korkeimpaan oikeuteen.

Näytelmä siis jatkuu ainakin jonkin aikaa ja lopputulos ei ole vielä selvillä. Epäselvää on myös se, että millaisiin toimiin tulli ryhtyy nettitlausten suhteen, vaikka asian käsittely on oikeusasteissa kesken.

Viinien ja suurten valikoimien ystäville tämä ei vaikuta kovinkaan hyvältä ratkaisulta.