Viime vuoden verkko-ostosten yhteenveto on Kaupan liiton, Asiakkuusmarkkinointiliiton ja TNS Gallupin toimesta saatu valmiiksi. Kuten kaikkina aiempina vuosina, jatkuu verkkokaupan kasvu edelleen kovaa vauhtia. Vaikka kasvuvauhti on kova, niin mitään isompia yllätyksiä ei tämäkään verkkokauppatilasto tuonut tullessaan, vaan se noudattaa samaa linjaa kuin syksyllä julkaistu H1 verkkokauppatilasto.
TNS Gallupin, Kaupan liiton ja Asiakkuusmarkkinointiliiton Verkkokauppatilaston mukaan suomalaiskuluttajat ostivat verkosta tavaroita ja palveluita viime vuonna yhteensä 10,5 miljardilla eurolla. Yli puolet verkkokaupasta on erilaisia palveluja ja noin kolmasosa vähittäiskaupan tuotteita.
Koko verkkokauppapotti kasvoi edellisvuodesta 9 prosenttia. Vähittäiskaupan tuotteiden verkko-ostokset kasvoivat hieman nopeammin, yli 11 prosenttia edellisvuodesta.
H1 tilastoa käsitellessäni veikkasin, että loppuvuoden joulukauppa nostaa tuntuvasti koko vuoden lukuja ja näin tapahtuikin, sillä kesäkuun loppuun mennessä kasvuvauhti oli vasta n. 6 prosenttia. Myös vähittäiskaupan tuotteissa on ollut loppuvuonna kova pyrähdys, sillä H1 tilastossa tuon ryhmän kasvu oli 9 prosenttia. Muut voimakkaasti kasvaneet tuoteryhmät ovat niin ikään ennestään tuttuja.
Suuria kasvulukuja viime vuonna nähtiin muun muassa alkoholin, lääkkeiden ja maksu-tv-palveluiden verkko-ostoissa, joissa myös tarjonta on kasvanut. Myös tietokone- ja konsolipelien ostokset kasvoivat reippaasti, yli 60 prosenttia, ja elokuvien latauksetkin lähes 40 prosenttia.
Asiakkaat siis siirtyvät yhä useammissa tuoteryhmissä verkkokauppojen asiakkaiksi ja tämä on aivan luonnollinen kehitys, sillä verkkohan tarjoaa tuotteet pääsääntöisesti edullisemmin ja helpommin. Tosin yllämainittuja tuotteita ei löydä kotimaan verkkokaupoista joko lainkaan tai edes edullisesti, joten nämä hankinnat tehdään melko varmasti ulkomailta. Erityisen mielenkiintoinen ilmiö tilastossa on alkoholi. Alkoholia toki myydään kotimaassakin verkossa, mutta vain panimojen ja tukkurien ravintoloille ja kaupoille suunnatuissa verkkokaupoissa. Koska tässä tilastossa ei ole mukana b2b-myyntiä, niin alkoholikaupassa puhutaan siis ulkomailta tehtävistä tilauksista. Alkoholin verkkokauppaa tehdään mm. viinarannasta.comissa ja muissa virontuontia tukemaan tehdyissä palveluissa, mutta myös keski-euroopan verkkokaupoista suoraan kotiovelle toimitettuna. Tämä ilmiö kasvattaa pinnan alla hiljalleen suosiotaan ja siihen Osta Ulkomailta! palaa lähitulevaisuudessa.
Alkoholin lisäksi ulkomaisista verkkokaupoista ja -palveluista hankitaan lähes kaikkien tuoteryhmien tavaroita ja palveluita aina vaan enemmän. Kaupan liitto ei jostain syystä enää mainitse sanallakaan ulkomailta tehtäviä hankintoja eikä myöskään esitä ulkomaille valuvasta rahamäärästä mitään arviota. Voi olla, että TNS Gallup ei pysty tekemään kyselyä, jossa asia saataisiin luotettavasti esiin, tai sitten Kaupan liitto luottaa vanhaan kunnon vaikenemisen strategiaan. Kyse lienee jälkimmäisestä, sillä talouselämän mukaan TNS Gallup osaa kyllä kysyä oikeat kysymykset.
Vuodesta 2010 vähittäiskaupan verkko-ostokset ovat kasvaneet koko verkkokauppaa nopeammin, 25 prosenttia, selviää TNS Gallupin, Kaupan liiton ja Asiakkuusmarkkinointiliiton tutkimuksesta.
Kotimaisista ja ulkomaisista verkkokaupoista tehtyjen ostosten suhdetta tutkimuksesta ei selvinnyt.
”Huolestuttavan iso määrä ostoista tehdään ulkomaalaisista verkkokaupoista”, Digital-yksikön johtaja Ville Wikström TNS Gallupilta kuitenkin kertoo tutkimuksen julkistustilaisuudessa.
Ulkomailta tehtävistä ostoista pystyy kuitenkin tekemään jonkinlaisen arvion käyttämällä apuna aiempia verkkokauppatilastoja ja vuotuisia kasvulukuja. 2012 ulkomaisten verkkokauppojen osuus oli 15%, mutta koska niiden suosio on jyrkässä nousussa, voidaan arvioida, että nyt niihin käytetään vähintään 25% kokonaissummasta. Tämä tarkoittaisi, että ulkomaisen verkkokaupan osuus on muikeat 2,6 miljardia euroa. Luku on suurempi kuin Stockmann-konsernin 2013 liikevaihto, joten ei ole mikään ihme että kotimaisen kaupan etujärjestö ei halua puhua siitä sanaakaan. Olisi silti mukava jos summista puhuttaisiin, kun Pekkalakin blogissaan niin lupaili.
Yksi kiinnostava kysymys on ollut ulkomaisen verkkokaupan osuus suomalaisten ostoksista. Kaupan liiton tilasto kertoo, että se kasvaa vauhdikkaammin kuin kotimainen verkkokauppa. Ongelma on se, että kuluttajakyselystä tästä ei voi saada luotettavaa tietoa, koska moni ulkomainen kauppa toimii suomeksi. Tätä asiaa aiomme selvittää tarkemmin.
Tilastoharhaa on siis pohdittu, tutkittu ja myös korjattu, mutta tuloksia ei kerrota.
Kauppa siis työntää päätä pensaaseen, sättii valtiovaltaa toimintaympäristön tuhoamisesta, mutta ei edelleenkään osaa katsoa peiliin tai käyttää laskukonetta. Varsi
nkin viimeisen käyttö olisi suotavaa, sillä ulkomaisilla verkkokaupoilla on verkkokauppatilaston mukaan Suomessa 3 247 000 potentiaalista kanta-asiakasta. Jos kaikki 3,2 miljoonaa verkosta ostavaa asiakasta sijoittaisivat suomalaisten keskiostoksen n. 1900 euroa ulkomaisiin verkkokauppoihin, olisi summa reippaasti yli kuusi miljardia euroa. Ja koska nämä kaikki ovat siis potentiaalisia kanta-asiakkaita, ei enää tarvitse pohtia miksi ulkomaiset verkkokaupat niin mielellään laajenevat näinkin pienille markkinoille.
Vaikka Kaupan liitto mielellään toimintaympäristöään sättiikin, niin kaikki menestymisen mahdollisuudet on silti tarjolla. Menestyminen verkkoympäristössä vaatii vain tiukkaa kilpailijoiden toiminnan analysointia, asiakaspalvelua ja hintakilpailua.
”Maailman johtavia verkkokauppoja yhdistää timantinkova asiakasymmärrys ja asiakaskokemuksen systemaattinen rakentaminen. Ilman niitä mikä tahansa verkkokauppa maasta riippumatta tarpoo jatkuvan uusasiakashinnan huutokilpailussa, jossa kyyti on kylmää”, Asiakkuusmarkkinointiliiton toimitusjohtaja Jari Perko kuvaa verkkokaupan kilpailutilannetta.
Tässä onkin 2013 verkkokauppatilaston tärkein anti. Verkosta ostaminen kasvaa, ulkomailta ostaminen kasvaa ja jos kotimainen kauppa ei tartu toimeen, on edessä kylmää kyytiä jonka seurauksena joku suuri kotimainen vielä jonakin päivänä kaatuu.
