Uutisia ja uutiskeskustelua verkkokaupoista

[K-PAX]

Juu, olisi taas pitänyt painottaa ettei kotimaiset....

[LmnLL]

Juu, olisi taas pitänyt painottaa ettei kotimaiset....

No ehkä tällaiset portaalit on yksi keino jolla pienet ja ketjuihin kuulumattomat verkkokaupat saa kaipaamaansa näkyvyyttä. Vielä kun oivaltavat sen, että ensisijaisen tärkeää niille on kampittaa kotimaiset "muka edulliset" suuret ketjut ja vasta sitten kilpaillaan ulkomaisten kauppojen kanssa.

[LmnLL]

Kaikki ovat varmaan kuulleet kauhutarinan, jossa verkko-ostoksen paketista löytyykin esimerkiksi tiiliskivi. Nyt on taas tullut julki tapaus, jossa kenkien sijaan asiakas saikin silmälaseja, kännyköitä, avaimia ja lompakkoja. Mutta se, että tällaiseen syyllistyy niinkin tunnettu verkkokauppa kuin Zalando, on yllättävää.

Tosin tässä tapauksessa on kyse siitä, että asiakas oli tilannut Zalandolta mm. kengät, mutta joku olikin Zalandolla laittanut matkaan löytötavaroita sisältävän kenkälaatikon. Asia on jo selvitetty ja kenkälaatikot ovat puolin ja toisin matkalla oikeisiin paikkoihin.

Zalandon työntekijöille voisi vielä vinkata, että siihen laatikkoon kannattaa kirjoittaa "löytötavarat", eli fundsache saksaksi.

Tällaisen kevennyksen tarjoili Iltalehti.

[K-PAX]

Minkälaista porukkaa siellä varastolla o hommissa jos siellä on oma löytötavaralaatikko. Ihmekkös tulee vääriä tuotteita kun kaikki on kadoksissa.

[LmnLL]

:lol:

Minkälaista porukkaa siellä varastolla o hommissa jos siellä on oma löytötavaralaatikko. Ihmekkös tulee vääriä tuotteita kun kaikki on kadoksissa.

Taitaa olla Zalandon myymälän löytötavaroita.

[LmnLL]

Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri A. Stubbin höpinät verkkokaupoista laitettiin tällä kertaa blogiin.

[LmnLL]

Blogissa olen jo esittänyt epäilyjä siitä, että kasvava ulkomailta tapahtuva verkkokauppa on saanut kotimaisen median muuttamaan uutisointiaan siihen suntaan, että helpot, edulliset ja nopeat ostokset eivät enää olisikaan ainakaan niin helppoja. Tällä mustamaalauslinjalla näyttää nyt jatkavan Yle uutisessaan Verkkokauppa on lisännyt huimasti petoksia.

Uutinen keskittyy käsittelemään Etelä-Karjalaa ja siellä taphtunutta petosten kasvua.

Petosrikokset ovat olleet viime vuosina selvässä kasvussa Etelä-Karjalassa. Määrää on kasvattanut lisääntynyt sähköinen kaupankäynti internetissä.
- Sähköinen kaupankäynti lisääntyy koko ajan ja myös rikokset, sanoo rikosylikomisario Kari Hyyryläinen Etelä-Karjalan poliisista.

Vuonna 2011 petosrikoksia oli 403, viime vuonna 437 kappaletta ja tämän vuoden arvio kohoaa jo 550 rikokseen.
- Alkuvuonna kasvua on ollut vuoden takaiseen jo 25,5 prosenttia, Hyyryläinen kertoo.

Niinkuin mainoksessa sanotaan, nyt tarkkana. Tässäkään uutisessa ei tarkoiteta niinkään verkkokauppoja, vaan verkossa tapahtuvaa kauppaa. Toimittaja on vain päättänyt, että termi verkkokauppa sopii tähän tilanteeseen mainiosti.

Tyypillinen netin petostapaus on, että netissä tilataan tavaraa ulkomailta tai kotimaasta. Lopulta tavara jää kokonaan saamatta tai tavara ei vastaa sitä mistä kauppa on tehty.
-Yllättävää on se, kuinka arvokkaita tavaroita ihmiset ostavat netin kautta. Kauppa tehdään ja maksu suoritetaan. Sitten huomataan, ettei tavaraa koskaan toimiteta, kertoo rikosylikomisario Hyyryläinen.

Hyyryläisen mukaan ulkomailla tapahtuneiden rikosten selvittäminen on erittäin hankalaa.
- Toisaalta, kun kaupankäynti tapahtuu internetissä, niin myyjästä jää aina joku jälki. Se on vähän kaksipiippuinen juttu.

Toki verkosta ostamiseen liittyy aina riski, mutta ne ovat helposti kartoitettavissa ja minimoitavissa, kuten uutisessakin sanotaan.

- Ensinnäkin kannattaa varmistaa kuka on myyjä. Onko kyseessä yksityinen henkilö vai yritys. Kannattaa välttää tilannetta, että maksaa tavarasta ennen kuin on itse päässyt sitä tarkastamaan. Kun on varma tavarasta, vasta sitten maksaa ostoksestaan, Hyyryläinen neuvoo.

Lisäksi maksutapa kannattaa miettiä tarkkaan. Verkkokaupoissa luottokortti tai Paypal on ne varmimmat tavat.

Siinäpä siis tämän viikon virallinen pelottelu-uutinen. Ja jos toimittajan mielestä ei ollut pelottelua, niin sitten termeihin vähän tarkkuutta kiitos.

[LmnLL]

Verkkokaupassa pyöriviä asiakkaita on taas tutkittu, tällä kertaa verkkokaupan maksupalveluja tarjoavan Klarnan toimesta. Tutkimuksessa on keskitytty enemmän siihen millaisia asiakkaat ovat ja millaisia ovat heidän ostotottumuksensa ja -tapansa.

Suomalaisten verkkokauppa-asiakkaiden keski-ikä on 37 vuotta, ilmenee verkkokaupan maksuratkaisuja tarjoavan Klarnan tilastoista.
Lähes kolmannes (28 %) ostoksista tehdään 26–35-vuotiaiden toimesta. Puolet kaikista ostoksista tehdään 26–45-vuotiaiden kukkarosta.
Vanhemmissa ikäryhmissä ostoksia tehdään huomattavasti vähemmän, eikä Klarnalla ole yli 75-vuotiaiden ryhmässä yhtään asiakasta.

Nuoren sukupolven mutkaton netin käyttö aiheuttaa vielä toistaiseksi em. lukemia, mutta sitä mukaa kun ihmiset vanhenevat, tulee ikääntyneidenkin verkko-ostokset lisääntymään. Seniorien marssia verkkokauppaan on Suomessa odotettu jo parikin vuotta, mutta vielä se ei ole lukujen perusteella tapahtumassa.

Kauppapäivinä verkossa suosituimmat on alkuviikon maanantai ja tiistai ja viikonloppua kohden liikenne - tai ainakin ostot - verkkokaupoissa vähenevät.

Suosituimpia ostospäiviä ovat maanantai ja tiistai (molemmat 16 %), keskiviikko ja torstai seuraavat tiukasti perässä molemmat 15 prosentin osuudella. Lauantai on selkeästi hiljaisin päivä verkko-ostoksissa.

Tämä kuvio muuten toistuu hyvin usein omissakin verkko-ostoissa. Jostakin syystä ne ahaa-elämykset, harkinnat ja tutkimukset painottuvat viikonloppuun ja alkuviikosta tehdään ostokset. Jos ne edelleen vaikuttavat järkeviltä.

Työaikaa ostoksiin ei tutkimustuloksen mukaan juurikaan taideta käyttää.

42 prosenttia ostoksista tehdään iltapäivällä ja illalla kello 15–21 välillä. Kolmannes ostoksista tehdään päiväaikaan kello 9–15.

Tällaisen pikkututkimuksen toi ilmoille talouselämä.fi.

[K-PAX]

Tivi.fi uutisoi aiheesta: Tarkkailkaa vaan! Suurin osa suomalaisista hyväksyy verkkokauppojen kävijäseurannan

Valtaosa suomalaisista hyväksyy verkkokauppojen kävijäseurannan ja -analysoinnin, jos sen avulla saa parempaa palvelua ja tarjouksia, kertoo tuore tutkimus. Vain yhdeksän prosenttia suomalaisista suhtautuu kävijäseurantaan negatiivisesti.

Juurikin siksi kaupat tuota seurantaa tekevät jotta osaavat markkinoida oikeita tuotteita oikeille asiakkaille. Mitä sitten tulee seuraamiseen, niin sitähän on verkkosivut täynä. Ei sitä nyt enää oikein pysty hallitsemaan. Toki on keinoja joilla verkkoa pystyy selaamaan tuntemattomana, mutta enpä omalta kohdaltani tähän löydä tarvetta.

Descomin johtavan konsultin Juha Luomalan mukaan verkkokauppa on arkipäiväistynyt viime vuosina. Kävijäseuranta ja analysointi tuntuvat hyväksyttävältä, jos kuluttaja tuntee saavansa siitä hyötyjä, hän toteaa tiedotteessa.

Kyllä sitä mielummin katsoo itselle suunnattuja mainoksia kuin esim. Tänään sukkapuikat alennuksessa mainokset eivät lisää omaa rahan kulutustani.

Lähde: http://www.tietoviikko.fi/kaikki_uutise ... an/a912007

[LmnLL]

Evästeistä on tietysti muutakin hyötyä. Niiden avulla onnistuu vaikka automaattiset kirjaantumiset, ostoskorin tallennus ja viimeksi etsityt tai selatut tuotteet.

Ei eväste verkkokaupassa mikään urkintaväline ole, pikemminkin apuväline.

[RBS]

Tämä Eu:ssa vellova keskustelu etc, siitä että evästeet on suoraan helvetistä on kyllä kummallista. Normaalissa surffailussa niistä ei kai ole mitään haittaa, edes silloin kun niistä ei tiedä mitään.

[LmnLL]

Sunnuntain Turun Sanomissa käsiteltiin taas kerran verkkokauppaa ja sitä, miten kotimainen kauppa voisi kilpailla ulkomaisia verkkokauppoja vastaan. Kotimaisen kaupan heikon menestyksen syiksi löydetään mm. taantuma, verotus, korkeat kustannukset ja kaupan saamattomuus verkkopuolella.

Taantuma riepottelee tällä hetkellä Suomea, sitä ei kukaan voi kieltää. Sen ikäviä puolia on negatiivinen vaikutus ostovoimaan, joka taas heikentää entisestään kotimaisen kaupan näkymiä. Verkkokauppoihin tutustunut asiakas taas ymmärtää nopeasti, miten ostovoiman heikentymistä voi kompensoida. Taikasana on taas kerran ulkomaiset verkkokaupat, ja näyttää siltä, että tätä kompensaatiota käyttää yhä useampi asiakas.

Verkkokaupan asiakasmäärät ja kaupankäynti kasvavat edelleen nopeasti. Tilastokeskuksen tuoreimman seurannan mukaan kaksi kolmasosaa suomalaisesta aikuisväestöstä on tehnyt nettihankintoja viimeisen vuoden aikana. Ulkomainen verkkokauppa kasvoi viime vuonna kotimaista verkkokauppaa nopeammin. Näin kertoo asiakkuusmarkkinointiliiton, Kaupan liiton ja TNS Gallupin selvitys.

Tässäkin artikkelissa on suuressa roolissa Kaupan liiton puheenjohtaja Juhani Pekkala. Hänkin löytää tilanteeseen monia tuttuja edellä mainittuja syitä.

Yksiselitteistä syytä kotimaisen kaupan nihkeälle innolle lähteä verkkobisnekseen, saati kansainväliseen nettikauppaan ei ole. Pekkala jatkaa, että tilaa verkossa olisi kaupan kasvulle. – Kotimaista kilpailukykyä ulkomaisia verkkokauppoja vastaan heikentää se, että Suomi on korkeiden kustannusten maa. Suomen verotus pitää tuotteiden hintoja ylhäällä. Kyse ei ole pelkästään arvonlisäverosta, vaan kustannuksia korottaa myös valmiste- ja polttoaineverot ja palkkakulut.

Edellämainittuja tekijöitä ei voi toki olemattomiksikaan laskea, mutta muutamien prosenttiyksikköjen erot verotuksessa ei selitä tämän hetkisiä hintaeroja, eikä kansallisten ominaisuuksienkaan vaikutus ole niin suuri kuin luullaan tai väitetään.

Suomalaisilla kaupoilla kasvun esteenä ovat myös kielimuuri ja syrjäinen sijainti. – Ulkomaisia kuluttajia karkottavat sivustojen suomen kieli sekä tavaroiden pitkistä kuljetuksista syntyvät kustannukset, Pekkala toteaa.

Sijaintiin ja etäisyyksiin vetoaminen on aivan turhaa, jos esim. Englannista n. 3kg:n painoinen tilaus toimitetaan Suomeen alle kympillä. Tyhmempikin tajuaa silloin, että korkeat kustannukset johtuvat kotimaisesta kuljetuksen hoitajasta eikä etäisyyksistä.

Positiivista on, että Pekkala tuntuu kuitenkin seuraavan ja ottavan onkeensa tämän sivuston kirjoituksista.

Pienemmillä katteilla ja isommilla volyymeillä kauppa saattaisi saada tuon pari miljardia takaisin kotimaahan.

Hän (Pekkala) kuitenkin myöntää, että pelkästään esimerkiksi verotuspäätöksiä tai maan sijaintia ei voida syyttää. Pienemmillä katteilla ja isommalla volyymilla kauppa voisi käydä kotimaan suuntaan.

On ilahduttavaa, että vihdoinkin kotimainen kauppa alkaa myöntämään ongelmansa ja virheensä ja jonkinlainen korjausliike on ehkä tapahtumassa. Mutta siltikään kaupan uhkakuvat ei helpolla vähene.

Euroopan komissiolla on tavoitteena kaksinkertaistaa verkkokaupan osuus vähittäiskaupasta vuoteen 2015 mennessä parin vuoden takaisesta tasosta. Silloin verkkokaupan osuus EU:n vähittäiskaupasta oli 3,4 prosenttia.
Komission vaatimuksiin kuuluvat turvalliset nettiyhteydet, toimivat sivustot ja kuluttajille rakennettu luottamus nettikauppaan kuten selkeä kuluttajasuoja sekä tuotteiden helppo vertailu.

Mikä tästä sitten tekee uhkakuvan. Se on se, että ennen pitkää Eu astuu tukkuliikkeiden varpaille ja määrää, että verkkokauppojen on myytävä tuotteet kaikkiin Eu-maihin. Tällä hetkellä on nimittäin todennäköistä, että suuret kansainväliset tukkurit, kuten Also Oy määräävät mihin esim. Saksalaiset isot elektroniikkaa ja tietotekniikkaa myyvät verkkokaupat saavat tuotteitaan myydä. Muutos olisi positiivinen kuluttajalle, mutta niitti monopolien arkkuun. Toinen uhka, jota kotimainen kauppa ei näemmä tajua on se, että verkossa myytävien tuotteiden kirjo laajenee koko ajan - ulkomailla.

Juhani Pekkala ei kuitenkaan odota lähiaikoina suuria kotimaisia uusia avauksia nettiin kaupan eri toimialoilta, koska tarjonta on jo suhteellisen laajaa. Hän ei myöskään ennusta kivijalkakaupan kuolemaa. – Nyt on kyse kaupan rakennemuutoksesta. Uskon, että verkkokauppa kasvaa maltillisesti, mutta suurin haaste kaupoille on onnistua astumaan mukaan monikanavaisuuteen. Kaupan pitää osata toimia sekä kivijalkaliikkeenä että verkossa. Pekkala kuvailee elämyksellisyyden säilyvän liikkeissä, mutta esimerkiksi markkinointi ja jälkimarkkinointi toimii verkossa. – Verkkokauppa vaikuttaa eniten erikoiskauppaan

Kaupalle tiedoksi, että kyllä tuolta ulkomailta jo ruokaakin tilataan. Ja vääjäämättä senkin tuoteryhmän trendi tulee nousemaan.

Tynkäversion jutusta voi lukea ts:n sivuilta: http://www.ts.fi/uutiset/talous/507055/ ... ulkomaille

[LmnLL]

Helsingin Hovioikeus on saanut valmiiksi päätöksen Verkkokauppa.comin vaatimuksista verkkokauppa-tuotemerkin yksinoikeuteen. Päätös noudattaa käräjäoikeuden linjaa ja sisältää lisäksi muutamia tarkennuksia verkkokauppa-sanan käytölle.

Elektroniikkalaitteita myyvä Verkkokauppa.com on hävinnyt oikeudessa nimiriidan venetarvikkeita kauppaavaa Oy Waltic Ab:tä vastaan.

Verkkokauppa.comin mukaan Walticin käyttämä merkki Veneilijän verkkokauppa.com sekä verkkotunnukset veneilijänverkkokauppa.com olivat sekoitettavissa sen rekisteröityyn tavaramerkkiin.

Verkkokauppa katsoi valituksessaan, että samankaltaisten tunnusten käyttö aiheutti tunnetun merkin maineen epäoikeudenmukaista hyväksikäyttöä. Molemmat yritykset myyvät muun muassa veneilyyn liittyvää elektroniikkaa.

Helsingin käräjäoikeus antoi asiasta päätöksenä jo vuonna 2011 ja hylkäsi Verkkokauppa.comin valituksen.

Helsingin Hovioikeus pysyi torstaina antamassaan päätöksessään käräjäoikeuden kannalla. Hovioikeuden mukaan Walticin tunnukset eivät olleet muun muassa logon värityksen vuoksi sekoitettavissa Verkkokauppa.comin tunnuksiin.

Asiakkaan näkökulmasta oikeuden päätös on looginen, sillä näiden kahden tavaramerkin sekoittaminen ei kovin helposti onnistu. Verkkokauppa.comin suurin murhe onkin varmaankin ollut hakukonetulokset joissa asiakas on saattanut "vahingossa" löytää ab Waltic oy:n verkkokaupan.

Tärkeä on myös oikeuden kannanotto verkkokauppa-sanan käyttöön ja oikeuksiin.

Hovioikeus otti lisäksi kantaa verkkokauppa-sanan käyttöön. Hovioikeuden mukaan nimen käyttöä ei voi rajoittaa muilta verkkokaupassa toimivilta yrityksiltä eikä nimeä voi omia vain yhden toimijan käyttöön. Verkkokaupassa toimivien tulee jatkossakin voida hovioikeuden lausumana käyttää toiminnassaan verkkokauppa-sanaa yhdistettynä maa- tai geneerisiin tunnuksiin.

Olisihan se ollut aika show jos täälläkin olisi joutunut tarkastamaan missä yhteydessä verkkokauppa-sana esiintyy. Onneksi oikeudesta saatiin järkipäätös. Ne kun tuntuvat olevan nykyään harvassa.

Jutun kokonaisuudessaan voi lukea HS.fi:stä.

[K-PAX]

"Suomea uhkaa syräytyminen" on Turun Sanomien pääkirjoituksen otsikko ja aihe koskee verkkokauppaa ja sen tilaa.

Suomalaiset ostivat viime vuonna ulkomailta verkkokaupan tuotteita yhdeksän prosenttia edellisvuotta enemmän. Kaupan liiton selvityksen mukaan valtaosa ostoksista, 85 prosenttia, tehdään kotimaisissa verkkopalveluissa.

Kuten professori Saara Taalas huomauttaa (HS 10.7), korkea kotimaisuusaste on jossakin määrin tilastoharhaa. prosenttiluvut eivät vastaa kuluttajien todellista ostokäyttäytymistä.

Taalaksen kanssa samaa mieltä. Ei tuota ole tarkkaan tilastoitu ja luvuilla saadaan kotimaan kaupan luvut näyttämään isoilta. Tilastot voidaan tehdä monella tapaaja niitä voidaan tulkita eri tavoin.

Kotimaisuusasteeseen positiivisesti vaikuttaa myös eräs asia joka kaipaisi oikaisua tilastoissa, sillä:

Liiton tutkimuksessa kotimaisiksi verkkokaupoiksi lasketaan alkuperämaasta riippumatta kaikki verkkopalvelut, joita pystyy käyttämään suomeksi. Niitä ova esimerkiksi ruotsalainen Hennes & Mauritz, tanskalainen Momondo, saksalainen Nierle Media ja ranskalainen Pixmania.

Ihmekkös tilastot näyttää hyvältä kun joukkoon otetaan ulkomaiset verkkokaupat. Nyt olisi korkea aika Kaupan liiton avata silmänsä,lopettaa se tilastokikkailu ja myöntää että verkkokaupassa kotimaiset toimijat ottavat kovasti turpaansa.

Kaupan liiton tj Juhani Pekkala perustelee kotimaisen verkkokaupan hidasta kasvua kalliilla palkka- ja valmistuskuluilla sekä korkealla verotuksella. Niin Suomi on kallis maa, mutta ei sen pitäisi olla este verkkokaupalle vaan se on este miksei suomalainen verkkokauppa myy ulkomaille vaan tilanne on toisin päin.

Ja seuraava, jos jokin saa kiukkua itsessäni aikaiseksi nimittäin kaupan katteet. Oli tuote mikä tahansa, on suomen markkinoiden hinnoissa ilmaa ja reilusi.

Vähittäiskaupan yritykset ovat tottuneet Suomessa sangen tukeviin katteisiin. Verkkobisneksessä niistä on pakko tinkiä ja satsata volyymeihin.

Amen. Myydään vähän kovalla katteella ja voivotellaan kun tavara ei liiku. Kyllä sen jokainen päättäjä / kauppias / keskustukkuri tietää, et mitä enemmän tilaa sen halvempi hinta ja näin ollen voitaisiin sitten tuotetta myydä edullisemmin kuluttajalle, mutta ei. Katteethan siinä kärsii. Siksipä meillä on hullut päivät, myllytukset, hulabaloot, mammutit jne, että myydään vanhat roskat pois "alennuksella" ja tyhmä kuluttaja menee halpaan.

Mutta pitäähän artikkelin loppuun saada lausahdus joka saa verkkokaupan kuulostamaan hankalalta, vaikeata ja riskialttiilta.

Asiakkaan kannalta kriittisin muuttuja on verkkokaupan luotettavuus. Paraskaan kuluttajansuoja ei riitä lääkitsemään pettymystä, jonka epäkurantti tavara, kelvoton asiakaspalvelu ja kehnosti toimiva jakelu aiheuttavat.

Siis ny pää pois prseestä arvon päätoimittaja. Ihan noihin samoihin ongelmiin voinet törmätä paikallisessa Siwassa. Kuluttajasuoja ja -laki ei yllä rajan yli, mutta sekin on ulkomaisten verkkokauppojen etu, kun sitä ei oikein tarvita. No, o. On tapauksia joissa sitä tarvittaisiin mutta jos luotettavasta kaupasta ostaa niin ei ongelmia pitäisi tulla ja jos tulee, on kauppiaat niitä valmiit sovittelemaan. Lisäksi unohdetaan luottokorttien ja maksuvälityspalveluiden maksuturva joka turvaa varsin hyvin ulkomaiset verkko-ostokset.

Artikkeli alkaa kyllä varsin osuvasti.

Hyödykkeiden ostaminen ja myyminen internetissä on nopein kasvava vähittäiskaupan ala. vahinko vain, että suomalaiset yritykset ovat hyödyntäneet verkkokaupan mahdollisuuksia ulkomaisia kilpailijoitaan laiskemmin.

Niimpä niin. Laiskuutta, vai haluttomuutta lähteä pienikatteisemmalle markkina-alueelle jossa kilpailu ja turpakäräjät on kovempaa luokkaa kuin täällä kotomaassamme.

Koko artikkelin löydät täältä: http://www.ts.fi/mielipiteet/paakirjoit ... jaytyminen

[LmnLL]

Tämä on jo muuten toinen kerta kun Turun Sanomat ottaa pääkirjoituksessaan esiin tuon Kaupan Liiton kyselyn kummallisuuden. Kaupan Liitto ja TNS gallup perustelevat sitä sillä, että verkossa hääräävä ostaja ei tiedä minkä maalaisesta kaupasta hän ostokset tekee. Tämä tietysti pätee vain silloin, kun kaupalla on suomenkieliset sivut, mutta olettamuksessa saattaa joidenkin asiakkaiden kohdalla olla perääkin. Ehkäpä kysymykset uudelleen asettelemalla ongelma saataisiin ainakin osittain häviämään ja saataisiin sellaiset tulokset, että tyhmempikin tajuaa missä mennään.

Oli tuote mikä tahansa, on suomen markkinoiden hinnoissa ilmaa ja reilusi.

Suomalaisen kaupan haluttomuutta ulkomaiseen operointiin saattaa kaikkien kustannusvalitusten ohella todellakin ohjata tarkoitushakuinen saamattomuus. Asia on nimittäin niin, että hinnoissa on ilmaa ja reilusti. Ulkomaisessa verkkokaupassa kotimainen kauppa voisi hyvinkin menestyä pienemmillä katteilla ja suurten maiden suurilla volyymeillä. Mutta siinä tulee vastaan suuri ongelma. Miten selitetään kotimaan asiakkaille kotimaan hinnat vs. ulkomaiset hinnat? Ei mitenkään, siispä operoidaan kotimaan korkeilla katteilla niin kauan kuin voidaan.

Mutta pitäähän artikkelin loppuun saada lausahdus joka saa verkkokaupan kuulostamaan hankalalta, vaikeata ja riskialttiilta.

Asiakkaan kannalta kriittisin muuttuja on verkkokaupan luotettavuus. Paraskaan kuluttajansuoja ei riitä lääkitsemään pettymystä, jonka epäkurantti tavara, kelvoton asiakaspalvelu ja kehnosti toimiva jakelu aiheuttavat.

Turun Sanomat suhtautuu niin järkiperäisesti verkkokauppaan ja oikealla tavalla kriittisesti kotimaisen kaupan toimintaan, että tässäkin todennäköisesti viitataan kotimaisten verkkokauppojen toimintaan. Epäkurantti tuote on toki harvinainen, mutta asiakaspalvelun ja jakelun ongelmat täyttä totta. Erityisesti viimeinen on suuri kompastuskivi ja vielä suuremman siitä tekee kotimaisen kaupan ja pääasiallisen jakelijan asenne "jakeluun".

Nyt kotimainen kauppa korvat hörölle. Verkkokaupan tärkein perusperiaate on kaupanteon helppous ja tämä helppous pitää sisällään kotiinkuljetuksen. Prisma, Stockmann, Citymarket, Anttila, Verkkokauppa.com ja moni muu isompi tai pienempi toimija tarjoaa sitkeästi verkkokauppansa yhdeksi toimitustavaksi noutoa jostakin toimipisteestään. Asiakkaan näkökulmasta on totaalisen absurdia, että ensin ostetaan tuotteet verkkokaupasta ja sitten noudetaan ne saman brändin samat tuotteet tarjoavasta kivijalkamyymälästä.

Ja Itellan/Postin porukka ohoi, Aku Hapon pää märkänä markkinoima Smartpost ei ole mikään verkkokauppaa mullistava palvelu, vaan kustannussäästöt mielessä rakennettu asiakkaiden juoksutuspalvelu. Samanlaisena "palveluna" voidaan pitää posti-ninja ilmiötä, sekä keltaisen kuljetuksen kavereita joille jousto ja puhelimen käyttö on täysin tuntemattomia käsitteitä. Kotimaisen kaupan edustajien pitäisi ottaa Postin verkkokauppamaakareita lutkusta kiinni ja kertoa mitä tarkoittaa kotiinkuljetus ja a-si-a-kas-pal-ve-lu.

Asia on nimittäin niin, että jos kauppa ja posti ei lähitulevaisuudessa tarkastele uudelleen toimintatapaansa, niin yhä useampi euro kulutetaan ulkomaisiin hyvin palveleviin verkkokauppoihin. Turun Sanomat on oivaltanut mainosrahoitteisena mediana, että nyt tarvitaan ripeitä otteita. Propsit siitä.

[K-PAX]

TVerkkokaupan tärkein perusperiaate on kaupanteon helppous ja tämä helppous pitää sisällään kotiinkuljetuksen.

Pistää kyllä nauruttamaan kun juurikin katselin erään ison toimijan verkkokauppaa ja isolla lukee "ILMAINEN TOIMITUS ja pikkupräntillä alla "Noudettaessa liikkeestä.". Mikä hiton toimitus tuo nyt sitten on?

[LmnLL]

Eikös tuo ole Citymarketin toimitus? Toinen käsittämättömyys kyseisen verkkokaupan touhuissa on se, että sivut lupailevat tuollaisen kaupasta noudettavan paketin toimitusajaksi noin viikkoa.

[K-PAX]

Jospa he halauavat erottua joukosta uudella konseptilla.

[RBS]

Eikös tuo ole Citymarketin toimitus? Toinen käsittämättömyys kyseisen verkkokaupan touhuissa on se, että sivut lupailevat tuollaisen kaupasta noudettavan paketin toimitusajaksi noin viikkoa.

No juu. Meinasin ennen lomillelähtöä tilata CM-verkkokaupasta tuohon paikalliseen skidille kelluntaliivit, kun ne olisi saanut vitosen verran halvemmalla sieltä. Jäi tilaamatta, kun näin tuon toimitusajan.

[RBS]

Todellinen verkkokauppa-uutinen tältä päivältä: Jonkun mielestä verkkokauppa.comissa naimisiin meno on coolia.

Suomalaispari menee naimisiin Verkkokauppa.comissa

Epic fail.

[LmnLL]

Epic fail.

+1

[K-PAX]

Todellinen verkkokauppa-uutinen tältä päivältä: Jonkun mielestä verkkokauppa.comissa naimisiin meno on coolia.

Koskahan tuo lisätään verkkokauppa.comin tuotevalikoimaan.

Kitymarketin verkkokaupan toimituksista kun oli puhe, niin pitänee maanantaina käydä katsomassa jokin tuote jota on hyllyssä runsain määrin ja samalla katsoa mikä on verkkokaupan toimitusaika.

Mikäli tuotetta on hyllyssä (kuten epäilen että on) niin tuollainen toimitusaika ilmaisena toimituksena on suoranainen hv kuluttajalle.

Asiaa sivuten, kävi vanhemmat ostamassa Starkilta kasvihuoneen. Ei ollut myymälässä joten luvattiin että viime viikon tiistaina on noudettavissa. Paskan marjat, perjantaina se sitten saatiin haettua. Tavara makso sen 199 €. Sitten kun tavara oli noudettu ja lasku tuli perässä niin laskun loppusumma oli 241 € koska siihen lisätty toimitusmaksu. Isännän tuntien säälittää jo puhelimeen vastaajan puolesta kun tietää minkälaista palautetta lähtee.

[LmnLL]

Tässä CM-verkkokaupassa on siis sellainen erikoisuus, että kun katsoo siviston maksu-/toimitusehdoista infoa, niin siellä sanotaan että toimitus kestää n. kolme päivää. Mutta sitten kun ollaan checkout-sivulla, niin siellä sanotaankin, että n. viikko.

Kannataisiko laittaa niihin Vantaan vihivaunuihin vähän vauhita?

[LmnLL]

Vilkas group on saanut julki 2013 Q2 verkkokauppaindeksin, ja nyt siinäkin on alkanut näkymään hiipumisen merkkejä.



Tarkemmin indeksiä ja notkahdusta on pohdiskeltu blogin puolella.

[LmnLL]

Alkuvuodesta valittelin sitä, että kotimainen media tuntui kokonaan unohtaneen ulkomaisten verkkokauppojen olemassaolon, tai, että niistä ostamiseen liittyvä uutisointi liikkui välillä mustamaalauksen rajamailla. Viimeisimmän Kaupan liiton tutkimustuloksen jälkeen asia on kuitenkin nostettu näyttävästi pöydälle. Pohdiskelin jo aiemmin tässä ketjussa ja blogissa sitä, että missä menee se rahamääräinen raja jonka jälkeen ulkomaisten verkkokauppojen menestykseen herätään ihan tosissaan. Raja oli n. 1,5 miljardia euroa, eli se summa joka Kaupan liiton tutkimuksen mukaan vuonna 2012 ulkomaisiin verkkokauppoihin kulutettiin.

Eniten meteliä on pitänyt Helsingin Sanomat, jonka Nyt-liitteessä tämäkin sivusto sai jonkun verran ääntään kuuluviin. Pääasiallinen ongelmasta puhuja on kuitenkin ollut Kaupan liiton Toimitusjohtaja Juhani Pekkala, jonka viimeaikaisia näkemyksiä on tässäkin ketjussa jo monasti ihmetelty. Koska Pekkalan sanomiset on aika lailla loppuun kaluttu, niin ihmetellään hieman mitä näiden artikkeleiden muut haastateltavat kertovat. Seuraavat kolme juttua julkaistiin Hesarissa lyhyellä aikavälillä ja ne liittyvät niin tiivisti toisiinsa, että niiden annin voi hyvin tutkia tässä samalla kertaa.

Myymälät kuihtuvat kun verkkokauppa kasvaa
Zalando kasvaa rajusti
Verkkokauppa voi koitua vaatemyymälöiden kohtaloksi

Nämä artikkelit kertovat tavalla tai toisella kivijalkamyymälöiden ja verkkokaupan epäyhtenäisestä kehityskulusta sekä siitä, miten verkkokaupat uhkaavat jo joitakin kotimaisia erikoiskaupan aloja.

Perinteiset kaupan alan yritykset ovat alkuvuonna kertoneet kehnoista luvuista, mutta verkossa myyvillä kilpailijoilla menee hyvin.

Verkkokauppa vaikuttaakin kasvavan kivijalkakaupan kustannuksella. Kaupan alan perinteiset yritykset Keskosta Stockmanniin ovat kertoneet kurjista luvuista viime aikoina. Sen sijaan verkkokaupan toimijat sanovat, että myynnin kasvu on alkuvuonna jatkunut taantumasta huolimatta. Suomen suurimman nettikaupan Verkkokauppa.comin toimitusjohtaja Samuli Seppälä sanoo, että myynti on alkuvuonna kasvanut "ihan merkittävästi" vuoteen 2012 verrattuna.

Verkkokauppa.com on tehnyt verkkokauppaa jo niin kauan, että sen toimintamalli kelpaa esimerkiksi jokaiselle verkkokauppaa suunnittelevalle yritykselle. Toisaalta taas verkkokauppa.com operoi pääasiassa kodin- ja tietotekniikan parissa, ja saanee vetoapua omasta maahantuonnista, sekä suppeahkosta ydinosaamisalueesta, toisin kuin isot konsernit, joilla on tapana rönsyillä sinne sun tänne. Mutta yhtä kaikki, suhteellinen edullisuus on jokatapauksessa se, joka vie Verkkokauppa.comia eteenpäin.

Viime vuonna yhtiön liikevaihto oli 225 miljoonaa euroa. "Olemme ottaneet markkinaosuutta kivijalkakaupalta", Seppälä sanoo.

Kivijalkakauppoihin se Verkkiskin kuuluu, sillä silläkin on kolme fyysistä myymälää. Onnistuneella verkkopuolen toiminnalla kauppa on vain vienyt asiakkaita heikommin toimivilta kilpailijoilta.

Verkkokauppa.comiakin edustava etujärjestö Erikoiskaupan liitto pitää kokonaistilannetta vakavana.

Erikoiskaupan liiton toimitusjohtajanTiina Oksalan mukaan kivijalkakaupassa kevät on ollut huono eivätkä loppuvuoden näkymät juuri lupaa parempaa. "Tuntuma on samankaltainen kuin vuonna 2009", Oksala kuvaa käsillä olevaa tilannetta.

Erikoiskauppa on melko ikävässä tilanteessa, sillä asiakkaan näkökulmasta 08-09 tapahtunut notkahdus on edelleen päällä ja tilanne lähitulevaisuudessa vain pahenee. Tulotaso Suomessa on kyllä noussut suhteellisen tasaisesti, mutta hintataso taas on noussut suhteettoman jyrkästi. Lukemattomien huonojen päätösten sadonkorjuu on nyt alkanut ja se näkyy aina vain tuotteiltaan monimuotoisempina ja summiltaan suurempina ulkomailta tehtävinä tilauksina. Ja se kasvu näkyy nyt jo.

Myös Tullissa ja Matkahuollossa verkkokaupan suosio on huomattu pakettimäärien rajuna kasvuna.

"Kasvu pysyy kaksinumeroisena myös tänä vuonna", Matkahuollon toimitusjohtajaJarmo Oksaharju arvioi. Matkahuollon kuljettamista nettipaketeista valtaosa tulee ulkomailta.

Tullissa kulki ylitarkastaja Kirsi Taipaleen mukaan lehtorahdin kautta viime vuonna yli 40 miljoonaa pakettia. "Kosmetiikkaa, elektroniikkaa, vaatteita, laukkuja", Taipale luettelee.

40 miljoonaa ulkomailta tilattua pakettia on huikea määrä ja huikeamman siitä tekee se, että alennetut tuontirajat ja tullin palvelujen vienti nettiin olikin todennäköisesti epäonnistuneita siirtoja. Epäonnistuneita siinä mielessä, että harva paketti jää tulliin ja siten valtio ei saa edes osaa menetetyistä alveista takaisin.

Vuoden 2012 verkkokauppaa koskevan kyselyn tehnyt TNS gallup taas näkee verkkokaupan kasvun seurakset hieman suppeasti ja ehkä hieman liikaa Kaupan liiton näkökulmasta.

Verkkokaupan kasvun nurja puoli on, että myynti on pois kivijalkakaupalta. "Eivät ihmiset kuluta enempää kuin aiemmin, vaikka ostokanava vaihtuukin", tutkimusyhtiö TNS Gallupin yksikönjohtaja Ville Wikström sanoo.

Tässäpä mainio gallupin aihe: "Tallettaako verkkoasiakas säästyneet rahat patjansa sisään vai sijoitetaanko ne eteenpäin esimerkiksi kotimaan matkailu- tai ravintolapalveluihin?" Sanomattakin on selvää, että johonkin ne rahat laitetaan. Onko se sitten hullun hintainen bensa, vielä hullumman hintainen ruoka vai paikallisen tippikippo mihin ne säästyneet rahat kulutetaan, on yksilöllistä. Pointti on kuitenkin se, että jokainen verkkokaupasta tehty hankinta muuttaa kulutuksen painopisteitä. Wikström ei silti sulje pois sitä, etteikö verkkokauppa tai verkkokaupattomuus voisi aiheuttaa ongelmia kivijalalle.

Verkossa kaupan kulut ovat kevyemmät kuin esimerkki kivijalassa toimivan kodinkoneketjun. "Ensimmäiset konkurssit on jo nähty", Wikström huomauttaa. Kodinkoneketju Veikon Kone lopetti kannattamattomana vuonna 2012 ja Keskon vaikeuksiin ajautunut Musta Pörssi keskittää toimintaansa verkkoon.

Veikon Koneen tötöili TeliaSonera ja Musta Pörssi tuskin on olemassa enää montaa vuotta. Jotenkin mystisesti Kesko onnistui sössimään kodinkonekauppansa ensin verkossa ja sitten kivijalassa. Ehkäpä Kesko päästi Koneboxin paisumaan liian suureksi pilottihankkeksi ja sen heikon tuloksen pelottamana alettiin kumartelemaan osakkeenomistajille. Joltakin pääsi vain unohtumaan, että yleensä tuossa samalla pyllistellään kuluttajalle ja nyt meneekin sitten koko lapsi pesukonekaupan pesuveden mukana. Yhteinen nimittäjä Veikon Koneelle ja Mustalle Pörssille tuntuu olevan se, että suuret konsernit ovat verkkobisneksestä pihalla kuin lumiukot, sillä paukuista se ei ainakaan ole kiinni. Samuli Seppälä kuitenkin taitaa tietää miten homma hoidetaan.

Verkkokauppa.comin toimitusjohtaja Seppälä sanoo, että verkkokaupan hintakilpailukyky on kovempi kuin kivijalkakaupan.
Seppälä hämmästelee kivijalkakaupan rynnistystä verkkoon. "Verkkokaupan avaaminen ei vähennä perinteisen kivijalkakauppaketjun kuluja."

Tähän ei paljon lisättävää ole. Paitsi ehkä se, että jos joku konsultti vaikka jossain johtoryhmäpalaverissa selittää, että "on pakko olla verkossa, koska asiakkaiden mielestä sieltä ostaminen on niiiin siistiä", niin sen konsultin voi samantien taluttaa korvasta ulos. Edullisuus, nopeus, valikoima ja kotiinkuljetus. Se on meistä siistiä, eikä pelkkä verkkokauppa.

[LmnLL]

Muunnellun totuuden puhuminen on yksi aikakautemme epämiellyttävimmistä piirteistä. On siinä ja siinä voiko HS:n toimitusta tai Verkkokauppa.comia moittia tuollaisesta puheesta. Kyse on siitä, että edellisen viestin HS:n artikkelissa annettiin ymmärtää, että verkkokauppa.comin taloudellinen tilanne on muuhun kotimaiseen kauppaan verrattuna huomattavasti parempi. Totuus on kuitenkin toinen, kertoo Taloussanomat.

Vaikka Seppälä em. HS:n artikkelissa sanookin, että "myynti on alkuvuonna kasvanut "ihan merkittävästi" vuoteen 2012 verrattuna", niin tappio vuonna 2012 oli kuitenkin niin suuri, että tässä taloustilanteessa on ihme jos tappiokierre saadaan katki.

Tietokoneita, puhelimia ja kodinkoneita myyvä yritys teki viime vuonna 634 000 euron tappiot.

Verkkokauppa.comin tappio lähes kaksinkertaistui vuodesta 2011, jolloin yhtiö teki 321 000 euroa tappiota. Tätä edeltävinä kahtena vuotena yritys oli voitollinen.

Verkkokauppa saa vahvasta verkkopuolestaan huolimatta tuta samat ongelmat, mitkä vaivaavat lähes koko kivijalkapuolta.

Tilinpäätöskertomuksen mukaan taustalla olivat vaikeudet uudessa päämyymälässä Helsingin Jätkäsaaressa. Niistä kertyi yhtiölle odottamattomia kuluja.

Vaikka verkkokauppa.comin hinnoittelu on ulkomaisiin kilpailijoihin nähden sieltä parhaasta päästä, ei sekään voi mitään sille, että kotimainen politiikka, erityisesti veropolitiikka, ajaa kuluttajat ulkomaille. Eräänlainen Damokleen miekka verkkokaupalle on lisäksi oikeuden päätös teostomaksuista.

Hovioikeus määräsi maaliskuussa Verkkokauppa.comin maksamaan 3,5 miljoonan euron edestä teostomaksuja Tallinnan suoramyynnistä. Tuolloin yhtiö kertoi vievänsä kiistan korkeimpaan oikeuteen, jos yhtiö saa valitusluvan.

Jos valituslupaa ei tipu ja vaikeudet jatkuvat, niin en pitäisi suurena ihmeenä jos verkkokauppa a) pakkaa kimpsut ja kampsut ja siirtää toimintansa johonkin alemman verotuksen EU-maahan, tai b) palaa juurilleen pelkäksi verkkokaupaksi.

[LmnLL]

Uusi verkko- ja etäkauppaa koskeva direktiivi tulee muuttamaan palautuskäytäntöjä ja siihen tarjoaa ratkaisun lähitulevaisuudessa Itella ja Maksuturva, kertoo Yle.

Itella Posti tarjoaa yhdessä Suomen Maksuturvan kanssa verkkokaupoille ostosten palauttamista helpottavan ratkaisun syksyllä.

Itella Maksuturvan avulla kuluttajat pystyvät seuraamaan toimitusta, ottamaan kauppiaaseen yhteyttä, ilmoittamaan palautuksesta ja lopulta tulostamaan palautukseensa osoitekortin.

Tällainen virtaviivaistettu palautusjärjestelmä on tuttu monista ulkomaisista verkkokaupoista, joten on jo aikakin, että vastaava saadaan tänne Suomeen.

Mielenkiintoista tulee olemaan se, että kuinka moni kotimainen verkkokauppa tulee luopumaan ilmaisista palautuksista, kun uusi direktiivikään ei niitä enää edellytä.

Lanseerauksen taustalla on etäkaupan EU-direktiivi, joka otetaan käyttöön kesäkuussa 2014. Se vaatii verkkokaupoilta yhtenäisyyttä toimituksiin ja tuotteiden palautuksiin.

Toivottavasti kotimainen korkea palvelutaso säilytetään edes palautuksissa.

[K-PAX]

Vaate- ja kenkäkaupat ovat varmasti yksi ryhmä joka ilmaisen palautuksen pitää, elektroniikkia ja muu kulutustavara voikin sitten maksella jos palauttaa pitää. Näin näkisin asian tulevan.

Tosin, ilmainen palautushan on taas kilpailuvaltti, mutta moniko tätä tarjoaa jää tosiaan nähtäväksi.

[K-PAX]

Täsmäase kassan kilauttamiseen? Uusi maksuratkaisu verkkokaupoille

Verkkokauppiaille on tarjolla uusi maksuratkaisu, jonka pitäisi saada entistä useampi asiakas itse asiassa toteuttamaan ostoksensa.

Verkkokaupan maksuratkaisuja tarjoava Klarna tuo Suomen markkinoille Klarna Checkout -palvelun. Klarna lupaa sen helpottavan verkko-ostamista sekä kauppiaiden että kuluttajien näkövinkkelistä.

Uuh... kulostaa hyvältä. Luetaanpa lisää.

Ratkaisussa kuluttajan pitää ilmoittaa sähköpostiosoitteensa ja postinumeronsa ja vahvistaa sen jälkeen ostoksensa. Sitten kuluttaja valitsee, miten hän haluaa suorittaa maksun.

Klarna Checkout mahdollistaa erilaiset maksutavat, kuten Klarnan oman laskun, verkkopankit ja luottokortit. Firma käyttää koukkunaan kotimaisia verkkokauppoja vuosia koetellutta ongelmaa, eli ostajien rahojen ohjautumista ulkomaisiin verkkokauppoihin.

Sanokaas nyt, mitä uutta tuossa on? Monessa paikassa on jo tuo Klarnan lasku ollu. Verkkopankit ja luottokortitkaan eivät ole kovin eksoottinen maksuväline kotimaisessa verkkokaupassa. Mikä tuossa nyt saa kuluttajan shoppaamaan kotimaassa, eikä suuntaa ulkomaille?

Maksutavathan ovat ne pienin murhe kilpailussa, vaan enemmän pitäisi keskittyä siihen tuotevalikoimaan, toimituskustannuksiin, hintaan ja toimivaan asiakaspalveluun.

Lopuksi vielä:

– Me veloitamme kauppiaalta transaktiokohtaisen provision, jonka suuruus riippuu verkkokaupan transaktiomääristä. Kuluttajalta ei peritä mitään ylimääräistä laskutuslisää. Kulu on kiinteä ja sama kaikille maksutavoille kauppiaalle.

Niin, eli ylimääräinen välikäsi joka helposti johtaa hintojen laskuun.... eiku eipäs.

Näistä hienoista innovaatioista uutisoi Digitoday. Lue koko artikkeli tästä.

[LmnLL]

Tietoviikko ottaa tuohon Klarnan keksintöön vähän syväluotaavamman näkökulman ja sen pohjalta tämäkin palvelu näyttää olevan vain ja ainoastaan Paypal-klooni.

Kotimaisen kauppiaan kannattaakin laskea tällaisten ohjelmien todelliset kulut hyvin tarkkaan ja valita sellainen, joka ei missään nimessä luo hinnankorotuspaineita verkkokaupan tuotteille. Kotimainen hintataso ei nykyisin siedä oikeastaan yhtään korotusta. Lisäksi kannattaa tarkkaan kuunnella myös ne argumentit joilla näitä ratkaisuja myydään.

Klarnan yksi myyntiargumentti on sen keskustietokanta, johon asiakastietoa päivittyy kaiken aikaa Pohjoismaista, Saksasta, Itävallasta ja
Hollannista eli niistä maista, joissa ruotsalaisyhtiön maksujärjestelmää on
käytössä. Se puhuu asiakkaiden ”korkeasta hyväksymisasteesta”.

Sellaista tietokantaa, jossa on asiakkaiden tietoja, ei koskaan saisi käyttää myyntiargumenttinä, sillä tietokannoilla on aina silloin tällöin tapana vuotaa näitä tietoja ulkopuolisille. Lisäksi epäilen suuresti, että väestörekisterikeskuksella on kaikkien kaikkia sähköpostiosoitteita tiedossa, joten palvelu ei voi toimia kuten sanotaan.

Ensi kertaa Klarnan Checkout käyttävässä verkkokaupassa asioiva ostaja lätkäisee maksuvaiheessa ruutuun sähköpostinsa ja postinumeronsa. Maksusysteemi hakee osoite- ja muut tietonsa Klarnan hallinnoimasta tietokannasta, joka taas hakee tarvittaessa tiedot Väestörekisterikeskuksen kannasta.

Kerran yhdessä kaupassa tehty ostos välittää henkilötiedot myös kaikille muille Klarnaa käyttäville verkkokaupoille Suomessa ja Ruotsissa.

Vasta tämän pikatunnistautumisen jälkeen asiakas valitsee haluamansa
maksutavan.

Asiakkaan näkökulmasta tämä ei tosiaan vakuuta lainkaan. Haiskahtaa pikemminkin siltä, että Ruotsalaiset ovat pikapikaa kehittäneet tämän kikkareen hyötyäkseen kotimaisen kaupan ja verkkokaupan tukalasta tilanteesta.

Jäitä hattuun siellä verkkokaupoissa näiden "ratkaisujen" kanssa.