Uutisia ja uutiskeskustelua verkkokaupoista

[LmnLL]

Haluaisin nähdä sen kyselyn/tilaston mihin perustuu tieto siitä että seniorit nyt yhtäkkiä ryntäsivät markkinoille.

Siitä nimittäin ei ole vasta kuin pari kuukautta kun heidän odotettiin joskus tulevaisuudessa ehkä siirtyvän verkkoon.

[LmnLL]

Allekirjoittaneenkin toimesta on välillä kritisoitu kotimaisten verkkokauppojen mahdollisuuksia valloittaa ulkomaan marrkinoita. Joku kuitenkin välillä onnistuu, ja nyt tällaisena onnistujana esitellään Kalevassa Oululainen http://www.pikkus.se verkkokauppa. Kyseinen verkkokauppa on Oululaisen vercco-hankkeen lastentarvikkeita myyvä aikaansaannos ja alkuvaiheessa siihen on lähtenyt mukaan kaksi paikallista yritystä, Rasavil ja Pedihealth Oy.

Kuten verkkokaupan osoitteesta voi päätellä, nyt on lähdetty suoraan ulkomaisille markkinoille ja missio on jätetty kiitettävän yksinkertaiseksi.

Oulussa ponnistellaan sen eteen, että pohjoissuomalaiset vähittäiskaupat pääsisivät verkkokaupalla vientimarkkinoille.

Haaste on kova, mutta tarkkaan valikoiduilla tuotteilla, kuten lastentarvikkeilla se saattaa onnistua. Näissä nimittäin laatu ja maine merkitsee enemmmän kuin hinta, joten ideasta saattaa löytyä potentiaalia. Haastetta helpottaa myös se, että vastuu jaetaan useamman osallistujan kesken ja markkina-alue on suurempi kuin tavallisesti. Mutta yksi kritisoitavakin asia löytyy. Nimittäin verkkokaupan nimi. Pikkus kuullostaa kovin suomenkieliseltä väännökseltä, mikä on outoa, koska markkinat on kuitenkin Ruotsissa.

Pikkus-verkkokauppa avattiin joulun kynnyksellä. Sivut on tehty ruotsin lisäksi myös suomeksi. Mukaan toivotaan vielä paria kolmea sopivaa yritystä.
Ideana on yhdistää yritysten voimavaroja markkinoinnissa ja muiden toimintojen osalta Ruotsin markkinoilla. Mukaan haetaan korkealaatuisia lastentarvike- tai palveluyrityksiä, joiden tarjonta sopii aiottuun tuoteperheeseen

Toivottavasti tämä projekti luo toteuttamiskelpoisen tavan hyökätä ulkomaisille markkinoille ja antaa yrityksille ja yrittäjille uskoa päästä Suomalaisten helmasynnistä eli vähättelystä eroon.

Suomalaiset vähittäiskaupan yritykset ja verkkokauppaa hyödyntävät yritykset yleensä ovat Vercco-hankkeen projektipäällikön Petri Luukkosen mukaan erittäin varovaisia lähtemään kansainvälisille markkinoille.

Toisin on naapurimaa Ruotsissa. Siellä neljä yritystä viidestä hakee lisämyyntiä rajojen takaa ja niiden tärkein markkina-alue on juuri Suomi.

Miksei asiat voisi kerrankin mennä toisinpäin. Suomi vie ja Ruotsi vikisee. Se tosin vaatisi muutakin panostusta kuin kauppiaiden rohkeuden kasvatusta.

[LmnLL]

Kauppalehti nosti parissa uutisessaan esiin kotimaista alkuperää olevan fruugon. Kyseessähän on suurin odotuksin ja rahoin pystyyn laitettu palvelu jonka kautta voi ostaa useamman verkkokaupan tuotteita. Fruugo on kuitenkin tullut paremmin tutuksi ongelmistaan, ja ongelmista oli näissäkin jutuissa kyse.

Eurooppalaista verkkokauppa-alustaa rakentavalta Fruugolta haetaan saatavia tratalla.

Monista it- ja mobiilialan huippunimistä tunnettu yritys on päätynyt protestilistalle. Kauppalehdessä julkaistulla listalla OK Perintä hakee Fruugolta 825 euron saatavia. Tratan häiriöpäiväksi on merkitty 22. joulukuuta ja se on julkaistu maanantaina. Kauppalehti.fi kertoi asiasta torstaina.

Fruugon toimitusjohtajan Dominic Allonbyn mukaan kyse on väärinkäsityksestä.

Summa vaikuttaa vähäpätöiseltä, kun ottaa huomioon miten paljon fruugoon on sijoitettu pääomia ja kuinka voimakkaasti toiminta tällä hetkellä kasvaa.

Kaikki avainluvut ovat kasvaneet useita satoja prosentteja vuoden 2011 aikana. Rahoituksemme on vakaa ja kustannustasomme alhaisempi kuin koskaan. Näkymämme ovat aidosti jännittävät ja suunnitelmamme vuodelle 2012 ja eteenpäin realistiset, toimitusjohtaja sanoo.

Fruugo toimii nyt 21 maassa. Kun aloitin, se toimi kolmessa maassa, Allonby sanoo

Jännittävät näkymät ja realistiset suunnitelmat voidaan tietysti tratan valossa nähdä monella tapaa. Monella tapaa siinäkin mielessä, että fruugo ei muutenkaan ole toiminut kaikkien sääntöjen mukaan.

Fruugo on toimittanut kaupparekisteriin viimeksi tilinpäätöksen vuodelta 2009. Vuoden 2010 tilinpäätöstä ei rekisteriin ole toimitettu, vaikka se olisi pitänyt tehdä viimeistään viime elokuun loppuun mennessä.

Nyt emme siis näe, miten mainostetut avainluvut ovat 2010 kehittyneet. Mutta vaikka kehitys olisikin positiivista, uutisen kommmenteissa on ikävä tosiasia julkituotuna.

Toimitusjohtaja Fruugon talous voi olla kunnossa mutta
protestilistalle pääsy ei koskaaan - ei koskaan - ole väärinkäsitys !

Tuohon ei sitten enää olekaan lisättävää.

[LmnLL]

Tammikuu on sitä aikaa, kun verkkokauppaa koskevia uutisia tulee liukuhihnalta, ja niin nytkin. Ylen uutisessa mainitaan ikäänkuin sivulauseessa, että verkkokaupan arvo ylitti ensimmäisen kerran 10 miljardia viime vuonna. Koska asiasta ei tähän hätään löytynyt sen kummempaa dokumenttia, palataan siihen myöhemmin. Myös maksuhäiriöt otetaan myöhemmin tarkastelun alle.

Merkittäviä uutisia nuo edellisetkin, mutta koska Vilkas Groupin arviot senioriväestön marssista verkkokaupoille saa vahvistusta, tartutaan nyt siihen. Ainakin MikroPc ja Tietokonelehti kertovat uudesta tutkimuksesta, jonka on tehnyt Redera (konsultointiyritys) ja Divia (Digitaalisen liiketoiminnan foorumi).

Yli 50-vuotiaat ovat verkkokauppojen nopeimmin kasvava käyttäjäryhmä, ilmenee Rederan ja Divian tekemästä verkkoasiointia käsittelevästä tutkimuksesta.

Rederan mukaan yli 50-vuotiaat ovatkin merkittävässä asemassa verkkokauppojen markkinaosuuksien jaossa lähivuosina. Tästä ikäryhmästä 41 prosenttia tutkimukseen osallistuneista vastaajista uskoo verkkokaupan käyttönsä kasvavan.

Koska seniorien siirtymisestä verkkokauppaan alkaa olla jo useampia tutkimustuloksia, voidaan olettaa, että asia on tosiaan näin. Ja miksi ei olisi, senioreja vetää verkkokauppaan samat asiat kuin meitä nuorempiakin.

Rederan konsultin Hannu Lindellin mukaan yli 50-vuotiaille hinta on tärkein verkkokaupan valintaan vaikuttava syy. Heitä kuitenkin viehättää verkkokauppa-asioinnissa myös helppous, vaivattomuus ja se, että tuotteet saa suoraan kotiin.

Seniorien siirtyminen tuntuu muutenkin noudattavan samaa kaavaa kuin meillä kokeneemmillakin. Ensin valloitetaan kotimaa ja sitten siirrytään ulkomaille.

Divian ohjelmajohtaja Thomas Michelsson pitää tuloksissa yllättävänä sitä, että kaikki ikäryhmät nuoria myöten suosivat kotimaisia verkkokauppoja ulkomaisten sijaan. Ne ilmeisesti koetaan tutuiksi ja turvallisiksi.

”Tähän vaikuttaa todennäköisesti se, että suuret suomalaiset vähittäiskauppaketjut, kuten Stockmann ja Kesko ovat lanseeranneet omat verkkokauppansa”, Michelsson arvelee.

Lanseeraamiset ovat osuneet todellakin nappiin monin tavoin, paitsi yhdessä. Ja nyt kotimaiset verkkokaupat ja asiakkaat olkaapa tarkkana. Hintojen lisäksi suurin syy ulkomailta ostamiselle piilee seuraavassa lainauksessa.

Verkkokauppojen kohdalla vastaajat pitivät tärkeimpänä edullista hintatasoa, kun taas myymälöiden tärkeimpänä etuna pidettiin hieman verkkokauppoja laajempia tuotevalikoimia.

Kotimaassa kivijalkamyymälät pesevät kotimaiset verkkokaupat lähes poikkkeuksetta valikoimillaan. Mutta kun siirrytään ulkomaisiin verkkokauppoihin, tilanne muuttuu täysin. Ja kun asiakas - juniori tai seniori - oivaltaa niiden valtavat valikoimat ja halvat hinnat, siirtyy hänkin todennäköisesti ulkomaisiin verkkokauppoihin.

Senioreille tuo siirtyminen tulee olemaan paljon yksinkertaisempaa kuin meille junioreille, meitä ei nimittäin ollut kukaan neuvomassa. Seniorit taas löytävät tiedon - vaikka täältä foorumilta - paljon helpommin. Joten tervetuloa seniorit. Täällä odotellaan.

[LmnLL]

Kotimainen verkkokauppa on ollut jo jonkin aikaa hyvässä nosteessa ja positiivisia uutisia on riittänyt. Mutta nyt Tietoviikko antaa kaupoille artikkelissaan kylmää kyytiä väittämällä, että Suomalainen verkkokauppa on kivikaudella.

Artikkeli perustuu Magenta Advisory Oy:n tutkimukseen josta väitekin on lähtöisin. Magenta Advisory Oy on yksi monista sähköisiin palveluihin keskittyvistä liikkeenjohdonkonsulttifirmoista (kiva sanahirviö). Suhtautuisin silti tähän tutkimukseen varauksella, sillä data on ilmeisesti vuodelta 2010 ja 2011 aikana taloustilanne ja kotimainen verkkokauppa on ollut melkoisessa myllerryksessä. Mutta ehkäpä verkkokaupan kasvu synnyttää ympärilleen näitä konsulttifirmoja vähän liiaksikin. Ja kun pitäisi erottua joukosta, saattaa metodit tai tutkimukset olla ajastaan jäljessä ja otsikot raflaavia. Mutta katsotaan nyt hieman mitä artikkelissa sanotaan.

Suomalaiset tekevät vähän verkko-ostoksia verrattuna muihin eurooppalaisiin.
Vuonna 2010 tehdyn mittauksen mukaan noin 40 prosenttia suomalaisista oli tehnyt verkko-ostoksia kolmen viime kuukauden aikana, mutta briteistä yli 60 prosenttia.

Tällä kertaa syyllistetään koko kansakunta, joka ei käytä verkkoa niin tehokkaasti kuin voisi. Syy saattaa olla kovin yksinkertainen. Suomenkieliset isot, edulliset ja luotettavat, laajan valikoiman omaavat verkkokaupat on edelleen harvassa. Ja jos muut kielet ei asiakkaalta luontevasti taivu, on verkkokaupoissa notkuminen turhaa. Asia toki muuttuu, jos asiaa onkin erikoiskauppaan, niitä meilläkin riittää moneen lähtöön. Toisaalta, kotimaisen verkkokaupan vahva esiintulo vuonna 2011voi aiheuttaa, että luvut ovatkin jotain ihan muuta.

Nettikauppiaina suomalaiset ovat kuitenkin surkeita, sähköisen kaupan konsultti Markus Huttunen Magenta Advisorystä tykittää.
– Seuraus voi olla, että ulkomaiset nettikaupat kaappaavat markkinat.
– Olohuoneeseen tarkoitettu jalkalamppu maksaa suomalaisessa huonekalukaupassa maksaa 800 euroa, ja sen toimitusaika on kuusi viikkoa. Saksalaisessa nettikaupassa sama lamppu maksaa 600 euroa, ja sen saa 3–4 päivässä. On selvä, mistä asiakkaat lamppunsa ostavat.

Toivottavasti tähän johtopäätökseen ei tuhlattu kovin montaa työtuntia, sillä tämä ei ole mitään uutta tietoa. Tämä toki pätee tälläkin hetkellä, mutta en edelleenkään syyttäisi yksittäistä kauppiasta, vaan koko järjestelmää kuluttajasta kruunuun.

Huttunen pelkää, että myymälästä tulee vain paikka, jossa tavaraa käydään katsomassa ja hypistelemässä ennen verkko-ostospäätöstä.

Tämä on vääjäämättä yksi kasvavan verkkokaupan mukana tulevista lieveilmiöistä. Jos asiakas ei ole kovin kokenut verkko-ostaja ei tuotetietouttakaan löydä verkosta kovin helposti ja selkeästi. Silloin on helpompaa lampsia lähimpään kivijalkakauppaan tutkimaan tuotetta. Kokemus verkossa hääräilyssä on onneksi tätä toimintaa vähentävä tekijä.

Loppu artikkelista on enemmänkin sitä liikkeenjohtoa kiinnostavaa, mm. nettimainonnan kasvua koskevaa dataa. Tämän on toki kaikki meistäkin huomannut. Googlen mainoksissa kautta netin vilkkuu nykyisin huikea määrä kotimaisten kauppojen ja verkkokauppojen mainoksia. Se mihin suuntaan verkkomainonta on hiljalleen menossa selviää myös artikkelista. Ei välttämättä kovin miellyttävä suunta.

[LmnLL]

Verkkokaupassa pitää olla tarkkana, olipa sitten asiakas tai kauppias itse. Ensimmäinen voi sopivassa tilaisuudessa säästää sievoisen summan ja jälkimmmäinen taas hävitä roimasti jos kaupan hinnoittelussa on virheitä. Virhe menee yleensä kaupan piikkiin ilman riitoja, mutta nyt on yksi satasista tappelukin ratkennut kuluttajan eduksi, kertoo Uusi Suomi.

Kyse on verkkokaupan hinnoittelusta, jossa kännykälle oli lätkäisty teknisen virheen vuoksi 199 euroa liian pieni hinta. Asiakas luonnollisesti tarttui tarjoukseen, mutta verkkokauppa yritti karhuta asiakkaalta jälkikäteen "oikeaa" hintaa.

Verkkokaupan tekninen vika ei ollut syy perua ostajan virheellisesti saamaa alennusta, katsoo kuluttajariitalautakunta tuoreessa ratkaisussaan.

Kännykän verkkokaupasta tilannut ostaja sai tarjouskoodilla 399 euron puhelimen puoleen hintaan, vaikka tarjouksen ei olisi pitänyt koskea elektroniikkaa. Ostaja ja myyjä olivat erimielisiä siitä, oliko myyjällä oikeus veloittaa tuotteesta täysi hinta, koska tarjouksen aiheutti sivuston tekninen virhe.

Kuluttajallakin näissä tapauksissa on jonkinlainen vastuu, mutta tällä kertaa tuote ja hinta olivat sellaiset, että asia ratkaistiin kuluttajan eduksi.

Kuluttajariitalautakunta suositti yksimielisesti, että myyjä palauttaa matkapuhelimen hinnasta ostajalle 199,50 euroa. Lautakunnan mielestä ostajalla oli oikeus luottaa virheelliseen hintatietoon.

–Hinta ei ole kokonaisuus huomioon ottaen ollut niin poikkeuksellinen, että sen perusteella hintavirhe olisi ollut ilmeinen ja kuluttajan ymmärrettävissä. Elinkeinonharjoittaja ei ole osoittanut mitään sellaista seikkaa, jonka perusteella kuluttajan olisi pitänyt objektiivisesti arvioiden tietää myyjän erehdyksestä, lautakunta katsoo.

Viimeisenä oljenkortena kauppias yritti vedota siihen, että kännykässä 199 euron alennus ei ole mahdollinen.

Myyjän mielestä ostajan olisi täytynyt ymmärtää, ettei elektroniikkauutuuksiin myönnetä näin suuria alennuksia.

Ostaja puolestaan katsoi, että 199 euron alennus oli mahdollinen kännykästä. Samaa mieltä oli lautakunta.

Kyllähän kännyköiden hinnat helpostikin tuon verran sopivassa tilanteessa tipahtavat.

Jos tässä lopuksi heitetään moraali romukoppaan, niin eipä tuollaisen virheen hyödyntäminen olisi varmaan kenellekään mikään kovin vaikea asia. Olkaapa siis kauppiaat tarkkoina.

[K-PAX]

^Tulkinnan varaisia nuo. Eräs operaattori aikoinaan markinoi puhelinta roimalla alennuksella verkkosivuillaan. Puhelinta tilattiin ja mitä silloin verkkokeskusteluja seurasi, niin aika paljonkin tilattiin. Hinta oli sivuilla koko viikonlopun ajan. Operaattori ei ollut velvollinen myymän puhelimia ilmoitettuun hintaan koska kyseessä oli huomattava hinnan alennus (kuten tuossa LmnLL:n viestissäkin) jonka kuluttajan piti käsittää vääräksi. Näin ollen puhelimen tilanneet eivät saaneet puhelinta ale-hintaan. Sinnikkäimmät vissiin saivait jotain musakaiutinta tai Bluetooth laitetta jos suostuivat "ale"puhelimesta maksamaan normaalihinnan.

Operaattori ilmoitti virheellisen hinnoittelun syyksi inhimillisen virheen ja syy miksei virheellistä hintaa korjattu viikonlopun aikana, taisi olla se kun yrityksen läppäri jolla verkkosivuja hallinnoitiin oli huollossa.

Eli ei se aina koidu kauppiaan niskoille.

[RBS]

^ Eikös tämä ollut joku Saunalahden moka, jossa uutta puhelinmallia meinattiin myydä pilkkahintaan.

[K-PAX]

Näinhän se oli.

[LmnLL]

Kaupan liitto ja TNS-gallup ovat tänään julkaisseet viime vuoden verkkokauppaluvut. Kuten arvata saattaa, kasvu-uralla on edelleen menty, ja kymmenen miljardin raja on viimeinkin rikottu.

Verkko-ostamisesta on tullut yhä suositumpaa. Asiakkuusmarkkinointiliiton, Kaupan liiton ja TNS Gallupin tuoreen Verkkokauppatilaston mukaan suomalaiskuluttajien käymän verkkokaupan arvo kipusi viime vuonna 10,1 miljardiin euroon. Lukuun sisältyvät verot ja toimituskustannukset. Ulkomaisen verkkokaupan osuus potista on 13 prosenttia.

Verkosta ostetaan pitkälti samoja tuotteita kuin ennenkin, mutta kotimaassa kovin kasvu tapahtui elintarvikkeiden kaupassa ja ulkomailta ostettaessa lääkkeet ovat uusi suuri ryhmä. Ensimmäistä voidaan pitää hieman yllättävänä, mutta jälkimmäinen taas on odotettukin muutos.

Kotimaista verkkokauppaa on kasvattanut useiden uusien verkkokauppojen avaaminen ja suurten kauppaliikkeiden siirtyminen verkkoon. Ulkomaisen kaupan osuuttaa taas kasvattaa enimmäkseen niiden hyvä kilpailukyky kotimaiseen kauppaan verrattuna.

Suomalaisista verkkokaupoista vähittäiskaupan tuotteita ostettiin 13 prosenttia edellisvuotta enemmän. Ulkomaisista verkkokaupoista tehdyt ostokset lisääntyivät 15 prosenttia.

”On hienoa huomata, että kotimaisen verkkokaupan kasvu on pysynyt lähes ulkomaisen tahdissa. Kun kotimaisen vähittäiskaupan tarjonta verkossa kasvaa, kuluttajat eivät niin helposti siirry ulkomaisten verkkokauppojen asiakkaiksi”, Kaupan liiton toimitusjohtaja Juhani Pekkala iloitsee.

Kotimaisen kaupan hyvä draivi saattaa kuitenkin olla katkolla ja ulkomaisten verkkokauppojen vetovoima lisääntyy, jos kaupanalan pelot käyvät toteen.

Tutkimuksen yhteydessä kysyttiin lähes 3 000:lta yli 15-vuotiaalta suomalaiselta arvonlisäverotuksen vaikutuksista verkko-ostoksiin. Kyselyn mukaan 45 prosenttia aikoo siirtää todennäköisesti tai mahdollisesti kulutustaan ulkomaisiin verkkokauppoihin, jos suunniteltu arvonlisäveron korotus siirtyy Suomessa hintoihin.

Kipuraja siis lähestyy kaikkia osapuolia ja nähtäväksi jää viekö järki lopulta voiton. Sitä ihmettä odotellessa panostan, kuten ennenkin, edullisiin ja luotettaviin ulkomaisiin verkkokauppoihin.

Lisää allekirjoittaneen ajatuksia asiasta löydät blogista.

[LmnLL]

Hallitus päätti nostaa arvonlisäveroa, ja nähtäväksi jää, tuleeko tämä vaikuttamaan ostotottumuksiin yllä mainitulla tavalla.

Ulkomaisilla verkkokaupoilla tuntuu kyllä olevan muitakin tukijoita, kuin nykyinen hallitus. Etua antaa myös kotimaisten verkkokauppojen puutteet. Näihin puutteisiin kuluttaja törmää etsiessään vaikka tuote- tai hintatietoutta. Luvattoman usein tiedot ovat pinnalliset, tai mikä pahempaa, verkkokaupan sivuilta linkitetään esim. maahantuojan sivuille hintatietoa tutkimaan.

Nyt puutteista on Aalto-yliopiston ja Verkkoteollisuus ry:n toimesta tehty tutkimus ja valitettavasti totuus näyttää taas olevan karu.

Verkkoteollisuus ry. on toteuttanut Aalto-yliopiston kanssa laajimman tähän astisen tutkimuksen ja selvityksen internetin käytön tasosta Suomessa. 
- Yksi tutkimuksen tärkeimmistä havainnoista oli se, että suomalaiset yritykset eivät ole ymmärtäneet verkon suomia mahdollisuuksia liiketoiminnan kehittämiselle. Yrityssektorilla on merkittävä työsarka edessä ennen kuin saavutamme Euroopan kärkimaat, sanoo Verkkoteollisuus ry:n hallituksen puheenjohtaja Mikko Marsio.

Samaisessa tutkimuksessa tulee esiin, että kuluttajina suomalaiset ovat internetin käytössä maailman huipulla. Mutta mihin tämä intohimo ja verkon käyttötaito katoaa yrittäjiltä. Onhan yrittäjäkin kuluttaja ja varmasti hakee tietoa samoin kuin pelkkä kuluttaja. Sitä mikä tekee meistä sokeita omien sivujen puutteille ihmetellään tutkimuksessakin.

Internetin tila Suomessa 2011 -tutkimus todistaa, että suomalaiset ovat kuluttajina ja yksityishenkilöinä verkon käytössä maailman huipputasoa. Toinen puoli totuutta on kuitenkin se, että verkon mahdollisuuksien ymmärtäminen katoaa, kun astumme työpaikkamme ovista sisään ja paneudumme päivittäisiin töihimme.

Verkkoteollisuus ry nimensä mukaisesti tutkii muutakin kotimaista verkkoliiketoimintaa, ja valopilkkuna nähdään mm. Rovio kiukkuisine lintuineen. Valitettavasti yksi menestystarina ei riitä.

Tutkimuksemme osoittaa, että meiltä puuttuu Suomesta todellisia kansainvälisiä verkkoteollisuuden menestystarinoita. Kaikella kunniotuksella Roviota kohtaan, mutta yksi tai kaksi kansainvälisen läpimurron tehnyttä yritystä ei vielä riitä. Meidän on tunnistettava vähintän noin 30 yritystä, joilla on selkeät mahdollisuudet ja tahtotila läpimurtoon globaalisti verkossa. Jos lähdemme tukemaan vain muutamaa kirkkainta tähteä ei panostus riitä hyödyttämään koko kansantaloutta, jatkaa Mika Eerola Verkkoteollisuudesta.

Eli jotain tarttis tehdä, tämä tiedetään verkkoteollisuudessakin.

Verkkoteollisuus ry vaatii muutoksia rakenteisiin, verkostoihin ja asennemaailmaan suomalaisessa yritysmaailmassa.
- Toimenpiteitä on varmasti kosolti muitakin ja nuo yllä mainitut ovat vain muutamia esimerkkejä siitä, mitä aiomme tehdä nostaaksemme toimialan merkittäväksi toimijaksi Suomessa, kertoo Mikko Marsio.
- Olemme käynnistämässä laaja-alaisen ohjelman, jonka tavoitteena on nostaa Internetin mahdollistamat uuden liiketoiminnan alueet yhdeksi tulevaisuuden tukijaloista Suomelle. Tämän päivän Suomessa Internetiä ei koeta yhdeksi suureksi mahdollisuudeksi. Kaiken kerätyn tutkimustiedon ja asiantuntijoiden näkemysten mukaan internet on suuri mahdollisuus, jos vain haluamme tarttua siihen!

Pelkkä vaatimusten esittäminen tai korkealentoiset ohjelmat eivät enää riitä. Kotimaisen kustannustason järkyttävä nousu on pysäytettävä. Olen itse esimerkiksi valmis jäädyttämään keskiluokkaisen palkkani nykytasolle, jos kustannusten nousu ja ostovoiman heikkeneminen saadaan pysähtymään. Lisäksi hallituksen, ja kaikkien muidenkin kustannuksia tarpeettomasti nostavien tahojen on ymmärrettävä, että kohtuuton voitontavoittelu ja nykymeno johtaa lopulta kysynnän näivettymiseen kotimaassa. Rajat on auki kuluttajillekin, muistakaa se.

Ja loppuun vielä yritysten verkkosivuja pyörittäville tahoille ilmainen konsultaatio. Minua ei hirveästi kiinnosta onko yritys perustettu 1982, 1992 tai 2012. Eikä myönnetyt ISO9XXX sertifikaatitkaan liiemmin kiinnosta. Minua kiinnostaa tuotteiden tiedot, hinnat, toimitustavat ja -ajat. Jos nämä nyt laittaisitte sinne sivuille ajantasaisena tietona, niin samalla otettaisiin melkoinen harppaus kohti eurooppalaista verkkokaupankäyntiä.

[LmnLL]

Vilkas Group on julkaissut vuoden 2012 ensimmäisen verkkokauppaindeksin, ja sehän osoittaa edelleen tuttuun suuntaan - ylös. Mutta se millä vauhdilla kasvu nyt tapahtuu on huikea, edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna harppaus on 23 prosenttia. Vilkas onkin sitä mieltä, että verkkokaupassa on nyt meneillään merkittävä käänne, joka saa sen kasvamaan yhä kiihtyvällä voimalla.

"Nyt on tapahtunut mielenkiintoinen käänne markkinoilla, sillä kasvuprosentit ovat pyrähtäneet neljän vuoden jälkeen aivan uudelle kasvutasolle. Vuosi sitten vastaavalla aikajaksolla kasvua kertyi vain 5 prosenttia" kertoo Markku Korkiakoski

Näin voimakkaalle kasvulle haetaan luonnollisesti myös syitä, ja yleinen ilmapiiri, verkkopalvelujen ja -kauppojen määrällinen kasvu nähdään vaikuttavina tekijöinä.

"Asiakkaat ovat nykyään myönteisiä verkko-ostamiselle, ja toisaalla yritykset tarjoavat asiakkailleen uusia houkuttelevia palveluita verkossa, helpommin ja edullisemmin. Verkkokauppa iskee perinteiseen kaupankäyntiin yhä kiihtyvällä voimalla. Uskomme, että kaupan ala on juuri nyt isomman murroksen kynnyksellä", perustelee Korkiakoski kasvutekijöitä.

Kotimaisen kaupan olisikin hyödynnettävä tämä kasvu viipymättä, muuten eurot valuvat entistä varmemmin muihin maihin.

Verkkokaupan vahvasta vedosta huolimatta kotimaisten yritysten yllä leijuu kuitenkin tummia pilviä. Verkkoteollisuus ry:n juuri julkaisema Internetin tila Suomessa 2011-tutkimus kertoo, että 69 prosentilla yrityksistä ei ole omaa toimivaa suunnitelmaa hyödyntää Internetiä. Samaan aikaan suomalaiset kuluttajat ostavat kaksi kertaa enemmän ulkomailta kuin esimerkiksi ruotsalaiset ja englantilaiset.

Englantilaisten ostokäyttäytymiseen vertaaminen on mielestäni täysin turhaa, sillä sikäläinen verkkokauppa operoi niin laajalla tuotetarjonnalla ja sellaisella hintatasolla, että ulkomailta ostaminen siellä lienee tarpeetonta. Suomalaiselle taas sikäläiset verkkokaupat tarjoavat paljon houkutuksia niin valikoimissa kuin hintatasossakin, ja tämähän näkyy mm. tämän foorumin alennuskoodi-alueella, jossa suurin osa kaupoista on Brittiläisiä. Kotimaiset verkkokaupat kehittyvät näilläkin osa-alueilla, mutta niin hitaasti, että kilpailukyky edellisten kanssa on edelleen hyvin heikko. Ja taitaa kauppaa vaivata myös haluttomuus kilpailuun.

Vilkas Groupin indeksi rakennetaan muuten vain kotimaisen kaupan lukujen perusteella, joten se ei kerro mitään siitä, kuinka paljon ulkomailta ostaminen kasvaa kotimaisen kasvun rinnalla. Jotain osviittaa siitä saattaa antaa data, johon tämän sivuston ylläpitäjänä minulla on pääsy. Se data kertoo selkeästi, että kova on tohina silläkin puolella aitaa.

[LmnLL]

Vaikka verkkokauppa kokonaisuudessaan puksuttaa vauhdilla eteenpäin, ei kaikilla alan toimijoilla kuitenkaan mene vahvasti. Yksi epäonnistuja on suurella hypellä ja rahalla 2009 pystyyn polkaistu Fruugo, joka laittaa Talouselämän mukaan Suomen toimintojen pillit pussiin.

Yritys työllisti parhaimmillaan 150 ihmistä Helsingissä. Mutta tällä hetkellä toimiston sulkeminen vaikuttaa vain noin kahdeksaan ihmiseen. Yhtiö siirtää kaikki toimintonsa Britanniaan, missä sen nykyinen johtokin toimii. Allonbyn mukaan Helsingin toimisto suljetaan muutaman kuukauden kuluessa.

Fruugoonhan on sijoitettu huikeat 40 miljoonaa euroa ja liikevaihtoa tällä on saatu aikaiseksi vain 100000 euroa, joten ei ihme, että jotain on tehtävä. Fruugon nykyinen toimitusjohtaja Dominic Allonby myöntää, että taloudelliset tekijät ovat yksi syy, mutta myös kotimainen media negatiivisine asenteineen on Allonbyn mukaan yksi syy lähtöön.

"Syyt päätökseen ovat tuotannolliset ja taloudelliset. On järkevämpää hoitaa toimintaa yhtiössä, joka on nyt pieni, yhdestä matalamman kustannustason toimistosta"

"On kohtuullista sanoa, että yhtiöllä on ollut vaikea taloudellinen tilanne useiden vuosien ajan. Se ei ole uutinen. Todellakin, Arctic Startup ja muut mediat ovat väsymättä uutisoineet siitä - joskus itseään toistamiseen asti."

"Minä ja muut hallituksen jäsenet näemme vahvasti yhdeksi syyksi lähteä Suomesta tämän avoimesti negatiivisen asenteen yrittäjyyteen, erityisesti lehdistössä."

On totta, että avajaishypetyksen jälkeen uutisointi muuttui nopeasti negatiiviseksi, mutta todennäköisesti siitä syystä, että vaatimattoman kasvun vuoksi positiivisia uutisia ei ollut. Ja mikäs suomalaisille sen herkullisempi aihe on, kuin Siilasmaan ja Ollilan kaltaisten menestyjien epäonnistuminen edes jossain. Allonbytä voisi lohduttaa, että ei tämä ole ensimmäinen kerta kun kotimaassamme joku yritys raadellaan julkisesti riekaleiksi. Eikä viimeinen.

Mutta eipä tuo portaaliajatus tuossa muodossa liiemmin itseänikään koskaan kiinnostanut. Mukavampiakin ostotapoja verkossa on.

[RBS]

Fruugosta on jäänyt täällä mieleen se, että se ei ole jäänyt mieleen. Muistaako joku, että sitä olisi joskus mainostettu mitenkään näkyvästi?

Täydellinen näkymättömyys on mille tahansa firmalle myrkkyä.

[K-PAX]

Muistan että jotain olen Fruugosta kuullut. Ei vaan muista mitä ja missä.

[LmnLL]

Muistan että fruugo on vilahtanut googlen mainoksissa ja tietty talouslehtien uutisissa. Muuten onkin ollut aika hiljaista.

[K-PAX]

http://www.digitoday.fi/mobiili/2012/05 ... 1229732/66

IPhonen piraattisuojakalvot on miljoonabisnes Kiinassa

Applen iPhone-älypuhelimen näyttöä suojaavista kalvoista ja suojakuorista on kasvanut 100 miljoonan juanin eli 12,3 miljoonan euron liiketoiminta Kiinassa

Kiinassa on yli tuhat suojakalvoja tuottavaa yksityistä tai yritystä, kirjoittaa Shanghai Daily Mobile.

Kilpailulla se hinta saadaan pidettyä alhaalla.

Se mitä itsellä on kokemuksia noista kiinan halppiskalvoista on vain positiivista sanottavaa. Ovat tehneet tehtävänsä ja maksavat murto-osan ns. huippumerkeistä.

[LmnLL]

Mitenköhän määritellään se, milloin tuollainen muoviläpyskä on "piraatti"?

[LmnLL]

Kauppalehtikin on havahtunut siihen tosiasiaan, että autoilijat ostavat palveluita ja tuotteita verkosta. Jostain syystä tämä kerrotaan niinkuin se olisi joku kovin uusikin asia, ja näkemystä vahvistamaan on otettu asiantuntija-apua Vianorista.

Lehden toimitukselle tiedoksi, että autoilijat ovat jo pitkään tehneet hankintoja netissä ja pääpaino palvelujen sijaan taitaa olla varaosissa ja tarvikkeissa. Tässä kaupassa taas ulkomaiset toimijat vievät kotimaisia verkkokauppoja lähes kuusi-nolla. Sytystulpat, renkaat, iskunvaimentimet ja vaikka autovahat saa kaikki tällä hetkellä vaikkapa brittiläisistä verkkokaupoista paljon kotimaisia edullisemmin.

Vianorin verkkokaupan kautta en ole palveluja tilannut, mutta rengasasioissa olen siellä käynyt. Kauppaa vaivaa blogissakin käsitellyt puutteet. Näkyvissä ei ole kaikkien tuotteiden tai edes renkaiden hintoja. Kyllä me verkkoasiakkaat haluamme nähdä muitakin kuin bestsellereiden tai katteeltaan parhaiden tuotteiden hintoja. Verkkokaupan kasvu tosiaan jatkunee voimakkaana ja kauppojen kannattaisi laittaa sivut ja hinnat sellaiseen kuntoon, että kaikkien tuotteiden ostamisessa on mieltä. Myös Vianorin.

Kauppalehden nihilistisen uutispolitiikan vuoksi ei nyt linkitellä, vaan lainataan koko artikkeli tuohon alle.

Renkaiden vaihdosta alkanut verkkovaraaminen on opettanut autoilijat ostamaan palveluita ja tavaroita netistä.

Monet kuluttajat varaavat jo tottuneesti renkaiden vaihdot verkossa, mutta netistä voi ostaa muutakin autoon liittyvää, väittää rengasketju Vianorin markkinointipäällikkö Roope Tähkä.

Eniten verkosta ostetaan nyt renkaita, varataan vuosihuoltoja sekä yksittäisiä huoltotoimenpiteitä.

Autonhuoltoalalla nettikauppa lisääntyy samaan tahtiin kuluttajien verkkomaksamisen luottamuksen kasvun kanssa. Tästä kertoo se, että verkkokauppa on jatkanut kasvuaan jopa niinä vuosina, joina muu myynti on kokenut hienoisen notkahduksen.

”Kasvu näyttäisi jatkuvan”, Tähkä sanoo.

Verkkosivut pyritään suunnittelemaan mahdollisimman selkeiksi, joten verkkoasioinnin pitäisi onnistua keneltä tahansa.

”Asiakkaat haluavat ostaa verkosta renkaiden lisäksi myös esimerkiksi öljynvaihdot, ohjauskulmien säädöt ja ilmastoinnin täyttöhuollot.”

Kun varaa autolleen huoltoa netissä, täytyy Tähkän mukaan olla selvillä muutama perusasia. Varauslomakkeeseen syötetään henkilötietojen lisäksi auton merkki, malli ja vuosimalli sekä rekisterinumero.

”Ihmiset käyttävät kaikenlaisia älylaitteita, joilla verkossa asioiminen onnistuu missä tahansa. Palvelun voi varata ja maksaa vaikka omalta kotikoneelta, ja sitten vain ajella liikkeeseen sovittuna aikana”, Tähkä sanoo.

[K-PAX]

Joka viides törmännyt - Ulkomainen verkkokauppa ei myy Suomeen, vaikka ostaja löytyisi

Rajat ylittävää verkkokauppaa vaivaa myyjän haluttomuus toimittaa ostoksia toiseen EU-maahan. Suomalaisista ostajista joka viides olisi halunnut ostaa jonkin tavaran tai palvelun toisesta EU-maasta, mutta myyjä ei tarjonnut toimituksia Suomeen, kertoo Euroopan komission selvitys.

Komissio on taas selvittänyt. Tosin tuosta nyt ei paljoa selviä mitä. Onhan kauppiaalla oikeus päättää minne myy. Eipä tuollainen tutkimus nyt oikein hyödyttänyt ketään. Tai no, nyt sitten komissiossakin tiedetään ettei kaikki kaupat my rajan yli. Koskeeko tuo ainoastaan suomea, vai onko tutkimuksessa olleet verkkokaupat toimittaneet vain kotimaahansa.

Loppu artikkelista käsitteleekin verkkokaupan yleistymistä ja lukuja, mutta tämä kohtaa nostettakoon esiin:

Suomalaiset luottavat enemmän kotimaansa kuin muiden EU-maiden verkkokauppiaisiin, vaikka verkkokaupan ongelmissa ei juuri ole eroa Suomen ja EU:n keskimääräisten lukujen kesken. Sekä Suomessa että muualla EU:ssa joka kymmenes tavaran tai palvelun toimitus on viivästynyt ja vain muutama prosentti tavaroista ja palveluista on jäänyt kokonaan toimittamatta.

Kotimaiseen on helppo luottaa, ihan jo kuluttajasuojaa ajatellen, mutta tämän mukaan varsin mallikkaasti hoituu homma myös ulkomaisista kaupoista tilatessa. Eivätkä väärässä ole.

Koko artikkeli löytyy: http://www.tekniikkatalous.fi/ict/joka+ ... si/a812967

[LmnLL]

Kuluttajan kannalta olisi parempi jos verkkokauppojen olisi myytävä tuotteet muihinkin unionin maihin. Tämä voidaan selkeästi perustella tavaran vapaan liikkumisen periaatteella. Samalla estettäisiin se, että tukkurit tai valmistajat puuttuvat tuotteidensa myyntiin, kuten dress-for-less/Hilfiger tapauksessa.

Jätetään asiaan sitten sen verran porsaanreikää vaikka rahtien muodossa, että pikkukaupat pääsee pälkähästä. Komissiosta ei usein järjen ääntä kuulu, mutta kyllä tästä olisi hyötyä.

[K-PAX]

Kuluttajan kannaltahan tuo olisi hyvä, mutta kauppiaan kannalta ei. Jos vaikka mietitääkn kauppiasta joka perustaa verkkokaupan EU-alueelle ja kauppiaan pitäisi toimittaa tuoteet kaikkialle EU:n. Ei... ei se toimi noin. Kyllä kauppiaalla pitää olla oikeus päättää mihin myy.

Mutta, tuollaisiin Hilfiger tapauksiin kyllä pitäisi saada jonkinmoinen selvyys.

[LmnLL]

Rahtikuluillahan kauppa pystyisi kikkailemaan ulkomaan asiakkaat pois halutessaan.
Tai sitten voitaisiin ajatella liikevaihdon kokoon perustuvaa velvollisuutta. Voidaanhan olettaa, että tietyn tasoisella liikevaihdolla kaupan logistiikankin pitää olla siinä kuosissa, että ulkomaille myynti onnistuu vaivatta.

[K-PAX]

Tai sitten voitaisiin ajatella liikevaihdon kokoon perustuvaa velvollisuutta. Voidaanhan olettaa, että tietyn tasoisella liikevaihdolla kaupan logistiikankin pitää olla siinä kuosissa, että ulkomaille myynti onnistuu vaivatta.

Aika absurdi ajatus. Kauppiaalla on jo velvotteita ja olisi varsin hullua jos tuollaisia velvotteita laitettaisiin.

Kuten jo olen aikaisemmin tuonut julki, on kauppiaalla oltava sen verran päätösvaltaa että valitsee mihin myy ja mitä myy (siis laillisesti). EU kun nyt ei ole mikään pieni "paikka". Kuka tuota sitten valvoisi ja samalla tuo aiheuttaisi kehitysnegaatiota paikallisille kaupoille. Ei kannata kasvaa kun tulee lisää velvotteita. Kaupan laajentaminen ulkomaille luulisi olevan plussaa, mutta siitä tulee myös kuluja. Näin ollen, tuo rajojen ylinen kauppa jääkööt kauppiaan omalle päätösvallalle.

[LmnLL]

Palataan vielä asiaan. Siis kyllähän yrittäjän on hyväksyttävä eri instanssien asettamat velvoitteet ihan kuin kuluttajankin. En voi mitenkään ymmärtää asennetta, joka vastustaa asetusta joka enemmänkin luo pohjaa kasvulle kuin heikentää sitä.

Ja tämähän koskee siis vain verkkokauppoja. Miten sen alan toimijan asema vaikeutuu siitä, että pakettiin kirjoitetaan ulkomainen vastaanottaja. Ei mielestäni mitenkään.

[K-PAX]

No jos otetaan huomioon esim. palautusoikeus joka menee myyjän pussista. Siinä jo yksi syy miksei kaikki halua myydä ulkomaille. Kehitys on hieno asia ja sitä toivotaan. Annetaan yrittäjillä päätäntä valta haluavatko laajentaa ulkomaille vai ei.

[LmnLL]

Savon sanomat otti viime viikolla esiin asian joka ei varmaan koskaan vanhene. Kyse ja puhe on tällä kertaa verkkokauppojen tietoturvasta.

Tänäkin vuonna on saatu lukea useammastakin tietomurrosta erilaisiin verkon palveluihin. Merkittävin näistä lienee Linkedinin tietomurto, jossa oli kyse perinteisestä tunnusten ja salasanojen kaappaamisesta ja levittämisestä. Verkkokauppojen tietoturva-asiat ei artikkelin mukaan ole myöskään toivotulla tolalla, vaan luvattoman moni kauppa pyörii päivittämättömällä alustalla. Asiakas ei kaupassa ollessaan helposti näe missä tilassa tietoturva-asiat on, vaan on luotettava siihen että niistä huolehditaan. Koska kaupanteko verkkokaupassa erityisesti perustuu luottamukseen, on outoa, että osa kauppiaista ei ymmärrä kuinka tärkeästä asiasta on kyse. Asiakkaalle luottokortin tai muidenkaan tietojen vuoto ei ole pikkujuttu, ja jos tällaista pääsee tapahtumaan, on se myöskin monen asiakassuhteen loppu.

Asia on kokonaisuudessaan sellainen, että kehotankin kauppiaita huolehtimaan asiasta tarkemmin. Osa meistä asiakkaista osaa tutkia verkkokaupan turvallisuuden, eikä minään estä meitä tekemästä listausta kaupoista jotka eivät huolehdi tietoturvasta. Huono kello kuuluu tosi kauas, se kannatta muistaa.

[LmnLL]

Verkkokauppauutiset on kesätyyliin melko vähissä, mutta jotain sentään löytyy. Juhannusviikolla kerrottiin, että Kesko sulauttaa kodinkonebisneksensä kivijalassa ja verkossa yhden tuotemerkin alle. Hieman yllättäen jäljelle jää Musta Pörssi.

Valinnan tekee yllättäväksi se, että Konebox kuitenkin lanseerattiin vasta muutama vuosi sitten, markkinointi on ollut voimakasta ja brändin omat liikkeet on vasta avattu. Musta Pörssi ketju taas on supistunut - tai on supistettu - voimakkaasti ja jäljellä on oikeastaan enää Keskon hallitsemat myymälät. Vaan ehkäpä tässä se juju onkin, rönsyt pois ja sitten brändityöryhmä tutkimaan millä mennään eteenpäin.

Kuluttajan kannaltahan mikään ei muutu. Siirtyypä vain yksi verkkokauppabrändi taas historiaan.

Lisää infoa: http://www.mikropc.net/kaikki_uutiset/k ... at/a818153

[K-PAX]

Jotenkin kuulostaa oudolta että nämä nyt sulautetaan yhteen. Musta Pörssi nyt tunnetusti ei ole ollut se halvin vaihtoehto joten nähtäväksi mitä tapahtuu Koneboxin hintatasolle.

[LmnLL]

Ehkä koneboxin mielikuvaksi muodostui lopulta liian "halpa". Tarkoitan siis, että se alkoi olemaan rasite kaupan luotettavuuskuvalle.