Uutisia ja uutiskeskustelua verkkokaupoista

[LmnLL]

ihqu

Powerpoint esitykset on aina ihquja (not).

[LmnLL]

Jatketaan näillä sekavilla verkkokauppaa koskevilla uutisilla. Mitähän tässä nyt yritetään selittää?

Eli Etelä-Saimaa otsikoi juttunsa "Suomalainen katuu usein verkkokauppojaan", mutta itse teksti taas koskee jotain ihan muuta:

Euroopan komission perjantaina julkistaman selvityksen mukaan suomalaiset kuluttajat kokevat muita EU-kansalaisia enemmän ongelmia internetpalveluissa, matkapuhelinpalveluissa, sijoituspalveluissa ja käytettyjen autojen kaupassa.

Tulkaas nyt joku sieltä Etelä-Saimaasta selittämään, että mitä tekemistä näillä on verkkokaupan kanssa.

[LmnLL]

Kauppalehti kertoo kuinka Manseen on kertaheitolla perustettu 12 verkkokauppaa Vilkas Groupin, Itella Oy:n, Klarnan, MORE Business Services Oy:n ja Suomen Maksuturva Oy:n avulla.

Missio on selkeä:

Verkkokauppatalkoiden tavoitteena oli suomalaisen verkkokaupan tukeminen.

Vilkas Groupin toimitusjohtaja Markku Korkiakoski perustelee firmansa isännöimiä talkoita seuraavasti:

Huolestuttavan suuri osa verkkokaupan euroista valuu ulkomaisten yritysten kirstuihin. Verkkokauppatalkoiden tavoitteena oli edistää kotimaista verkkokauppaa tekemällä sen perustaminen helpoksi.

Vilkas Group pitää yllä kotimaista verkkokauppaindeksiä, joten jonkinlaista tutkimustietoa luulisi löytyvän edellisen kommentin tueksi. Kommentti myös herättää kysymyksen, että onko aiemmin mainittu kyselytutkimus (Kaupan liitto, TNS-Gallup ja Asiakkuusmarkkinointiliitto) sittenkin tulokseltaan vääristynyt. Sen yksi johtopäätöshän oli, että "ulkomaisen verkkokaupan osuus on 16 %, mutta osuus vaihtelee tuoteryhmittäin". Olen välillä lukenut tuota kolmen koplan tutkimuksen tulosta kuin piru raamattua, ja luulenkin, että tj Korkiakoski on mielipiteineen lähempänä totuutta.

Mutta lopuksi vielä onnentoivotukset uusille verkkokaupoille. Toivottavasti tulevaisuus on menestyksekäs.

[LmnLL]

Hyvitysmaksut on aiheena mm. Tietokonelehdessä. Kyseessä on siis ns. kasettimaksu jolla Teosto kerää rahaa artisteille, koska sen mielestä kaikkia tallennusvälineitä käytetään vain ja ainoastaan musiikin yms. kopiointiin.

Wikipedia kertoo hyvitysmaksusta ja sen määräytymisestä seuraavaa:

Hyvitysmaksu (aiemmin kasettimaksu) on tallennusvälineistä suoritettava veroluonteinen maksu.

Suomen tekijänoikeuslaki sallii muutaman kopion valmistamisen yksityiseen käyttöön julkistetuista teoksista, kunhan kopion valmistamiseksi ei tarvitse murtaa "tehokasta teknistä suojausta". Tämän oikeuden vastineeksi kerätään tyhjistä tallennusvälineistä kuten tyhjät CD- ja DVD-levyt, C- ja VHS-kasetit sekä digitaaliset musiikkisoittimet (kuten iPod) tallennuskapasiteettiin perustuva maksu, jonka jakamisesta opetusministeriö päättää vuosittain. Yritykset ja yhdistykset jotka käyttävät tallennusvälineitä ammatillisiin tarkoituksiin, on vapautettu maksusta. Hyvitysmaksut kerää ja hallinnoi opetusministeriön sopima taho, joka toistaiseksi on ollut Teosto.

Ääninauhat (C-kasetit ja vastaavat) 0,5 senttiä minuutilta (C-raakanauha 3,28 euroa / km)
Kuvanauhat (VHS ja vastaavat) 0,76 senttiä minuutilta (VHS-raakanauha 5,05 euroa / km)
Digitaaliset tallennusalustat (CD, DVD, MiniDisc, HD DVD ja Blu-ray) 20 senttiä, jos koko maksimissaan 1 Gt; 60 senttiä, jos koko yli 1 Gt mutta alle 10 Gt; 1,20 euroa, jos koko yli 10 Gt mutta alle 25 Gt ja 1,80 euroa, jos koko yli 25 Gt.
Digitaaliset tallennuslaitteet (MP3-soittimet, kiintolevylliset digisovittimet ja DVD-tallentimet; ei kuitenkaan matkapuhelimet tai tietokoneet) 4 euroa, jos muistia enintään 512 Mt; 7 euroa, jos muistia yli 512Mt ja enintään 1 Gt; 10 euroa, jos muistia yli 1 Gt mutta enintään 20 Gt; 12 euroa, jos muistia yli 20 Gt mutta enintään 50 Gt; 15 euroa, jos muistia yli 50 Gt mutta enintään 150 Gt; 18 euroa, jos muistia yli 150 Gt mutta enintään 250 Gt; 21 euroa, jos muistia on yli 250 Gt.

Maksusta tekee mielenkiintoisen se, että käräjäoikeuden päätöksen perusteella myös ulkomailta ostetuista tallenteista & laitteista on nyt maksettava hyvitysmaksu. Maksu ei kuitenkaan lankea tilaajan murheeksi, vaan myyjän. Nyt siis esim. saksalaisen verkkokaupan on tilitettävä hyvitysmaksu Teostolle suomeen myydyistä aihioista. Miten tuota päätöstä sitten perustellaan ja valvotaan onkin ihan eri juttu. Perusteluksi varmaan käy se, että maksu perustuu eu-direktiiviin. Tai sitten tämä päätös koskeekin vain yrityksiä, sillä opetusministeriö ohjeistaa yksityiskäyttöön tuontia seuraavasti:

Tuonti yksityiskäyttöön
Opetusministeriön antaman ohjeen mukaan yhteensä 100 ääni- tai videokasetin/optisen laitteen (CD-, DVD- tai MiniDisc-levy) voidaan katsoa olevan kohtuullinen määrä yksityiseen käyttöön kerralla tuotavaksi.
Jos laitteita tuodaan maahan kerralla tai esimerkiksi muutaman päivän aikana useammassa erässä yhteensä edellä mainittua suurempi määrä, opetusministeriön käsityksen mukaan tällöin tulisi katsoa, että laitteita ei tuoda
yksityiskäyttöön. Hyvitysmaksu tulisi tällöin maksaa kaikista maahan tuotavista laitteista.
On tarkoituksenmukaista, että 100 laitteen tuontimäärää sovelletaan Suomen kansalaisiin ja Suomessa vakinaisesti asuviin ulkomaalaisiin. Muiden ulkomaalaisten kohdalla tulisi katsoa, että mitä lyhyemmästä vierailusta on kyse, sitä vähemmän laitteita voidaan olettaa tuotavan yksityiseen käyttöön. Kun maahantuodaan muita laitteita kuin em. kasetit tai optiset levyt (esimerkiksi tallentavia digibokseja ja mp3-soittimia) on yksityisen käytön raja ymmärrettävästi huomattavasti alhaisempi, enintään viisi kappaletta.

On ihme jos tämä case ei mene hoviin tai ey-tuomioistuimeen. Sen verran sekavalta päätökseltä tämä (taas kerran) kuullostaa.

[RBS]

Joutaisi romukoppaan koko hyvitysmaksu. Ja suuresti epäilen, että suomalaisen käräjäoikeuden päätös sitoo yhtäkään ulkomaista verkkokauppaa.

[K-PAX]

Tässä poiminto Kauppalehden 3.11.10 julkaistusta artikkelista:

Näin vältät huijaukset verkkokaupoissa

Suomalaiset ovat uskaltautuneet verkkokauppoihin ostoksille ja käyttäneet alkuvuonna ennätykselliset 4,7 miljardia euroa nettishoppailuun. Kun edessä on vielä joulusesonki, kuluttajien verkko-ostokset lyövät tänä vuonna kaikki ennätykset.

Samaan aikaan erilaisten verkkohuijausten määrä on kasvanut kiihtyvää tahtia. WOT (Web of Trust), turvallista internetin käyttöä edistävä yhteisöpalvelu on laatinut yhdessä turvallisia maksutapoja tarjoavan Klarnan kanssa laatineet ohjeet turvalliseen asiointiin verkkokaupoissa.

Kovasti tosiaan käy kauppa ja suunta on voimakkaasti nouseva joka varmasti myös johtaa suurempiin ja röyhkeämpiin huijausyrityksiin. Listataan alle lyhykäisesti nuo kauppalehden vinkit nettikaupan luotettavuuden toteamiseen:

1) Tarkista löytyykö kaupan etusivulta tuttuja sertifikaatteja

Ulkopuolisten myöntämät sertifikaatit osoittavat, että verkkokauppa täyttää todistetusti kriteerit.

Sertifikaatit ovat varmaan aika tuntemattomia suurimmalle osalle verkko-ostajista. Perehdytään niihin erikseen. Sertifikaatteja käsittelevään ketjuun löydät linkin viestin lopusta.

2) Arvioi sivuston ulkonäkö ja toimivuus

Sivuston toimivuus ja viimeistelty ulkonäkö antavat viitteitä liiketoiminnan laadusta. Helposti löytyvät tuotetiedot, kuvat kauppiaasta ja työntekijöistä sekä selkeästi esitetty yksityisyydensuojakäytäntö viestivät luotettavuudesta. Kannattaa tarkistaa erityisesti se, kuinka verkkokauppa hyödyntää asiakkaidensa yhteystietoja - näin välttyy roskapostilta ja suuremmilta ikävyyksiltä.

Fooruminkin mustalle listalle tiensä löytänyt euslee.org on kyllä esimerkki siitä kuinka ammattimaisen ulkoasun omaavia sivustoja maailmalta löytyy. Pieniä asioita niissäkin kyllä löytyi jotka paljasti, mutta tuskin sellaisia osaa edes katsoa ellei suurennuslasin kanssa sivuja katsele. Täältä enemmänkin keskustelua euslee.org kaupasta. Se mikä tulee noihin kuviin kauppiaasta ja henkilökunnasta niin ei sekään oikein mitään todista. Kuvat voi olla kenestä tahansa jonka kuvat jossain yhteydessä ovat nettiin päätyneet.

3) Kiinnitä huomiota maksutapoihin

Monipuoliset maksutapavaihtoehdot osoittavat, että verkkokaupan taustat on parhaimmillaan tarkistanut ja sitä valvoo useampi rahoitusalan toimija. Maksutavat esitetään yleensä viimeistään verkkokaupan kassalla tai toimitusehdoissa, mutta parhaimmillaan ne näkee suoraan verkkokaupan etusivulla. Maksettaessa ennakkoon kannattaa varmistaa, että maksuyhteys on suojattu. Suojatun sivun osoitteen alku on muotoa https://.

Hyvä maininta tuo https. Se on kanssa yksi asia joka kannattaa varmistaa kun esim. verkkopankissa / PayPalissa ostoksiaan maksaa.

4) Asiakaspalvelu merkitsee myös verkkokaupassa

Luotettava verkkokauppa kertoo yhteystietonsa reilusti verkkosivuillaan, viimeistään toimitusehdoissa. Sähköpostin lisäksi asiakkaan pitää saada helposti tietoon myös kauppiaan puhelinnumero ja y-tunnus. Palvelun laadun voi testata soittamalla tai lähettämällä sähköpostia. Jos tiedusteluun ei vastata ennen ostotapahtumaa, ei siihen todennäköisesti vastata sen jälkeenkään.

Yhteystiedot ovat kyllä oltava selkeästi esillä. Jollei heti etusivulla niin sitten omalla "About us" tai vastaavalla sivulla. Mikäli joudut enemmänkin etsimään kaupan yhteystietoja niin voinee olettaa että yhteystiedot ovat tarkoituksella "piilotettu". Pelkkä sähköpostiosoite ei nyt luotettavaa kuvaa anna, mutta enemmänkin jos löytyy tietoa niin hyvä.

5) Hyödynnä muiden kokemuksia

Internet tarjoaa monipuoliset kanavat vertaiskokemuksien jakamiseen ja löytämiseen. Näitä ovat muun muassa hakukoneet, keskustelufoorumit, Facebook ja Web of Trust. Kannattaa tarkistaa muiden käyttökokemukset ja jakaa myös omansa, jotta muut shoppailijat pystyisivät tekemään turvallisia ostopäätöksiä.

Juurikin kokemuksien vuoksit tämä foorumi on perustettu. Oli niin hyvää tai huonoa palautetta niin siitä on varmasti toisillekkin apuja.

Kauppalehden artikkeliin pääset tästä.

Sertifikaateista löytyy foorumiltakin. Aiheeseen pääset tästä

[K-PAX]

Suomalainen verkkokauppa vastaan ulkomaalainen

Kuluttajat kokevat ulkomaisista verkkokaupoista ostamisen hieman kotimaisia kauppapaikkoja helpommaksi. Selvityksen mukaan suomalaisilta verkkokaupoilta vaaditaan nopeampaa ja parempaa palvelua kuin kansainvälisiltä kilpailijoilta.

Itella teetti selvityksen kuluttajien verkko-ostokokemuksista TNS Gallupilla.

Toimitusajat olivat kotimaisista verkkokaupoista ostettaessa hiukan nopeammat. Selvityksen mukaan suomalaisten verkkokauppojen odotetaan toimittavan paketit perille vieläkin nopeammin. Toimitusaikoja koskevat tiedot saisivat kuluttajien mukaan olla verkkokauppojen sivuilla paremmin esillä.

Kyllähän nämä kotimaisten verkkokauppojen toimitusajat ovat ihmeen pitkiä. Melkein samassa ajassa toimitetaan tavara vähän kauempaakin niin mikä siinä on että kotimaisten verkkokauppojen toimitukset viipyvät matkallaan.

Vaikuttaako tilausmaksuttomuus kansainvälisten palveluiden suosioon eli voiko kuluttajia hämätä leipomalla tilausmaksut tuotteiden hintoihin?

”Hintamielikuvassa kokonaishinta ratkaisee, kuljetus plus tuotteiden hinta, ja sen täytyy olla kilpailukykyinen”, Itellan verkkokauppapalveluiden kehitysjohtaja Kari Nykänen sanoo Tietoviikolle. Hän muistuttaa myös, että osa suomalaisista verkkokaupoista toimittaa tilaukset ilman lisämaksuja. Näin toimii muun muassa selvityksessä mukana ollut kirjakauppa Booky.

Tilausmaksuttomuus? Enpä usko tuohonkaan. Kuluttajaa joka tietoisesti tuotetta ulkomailta etsii on hintatietoinen ja osaa kyllä katsoa onko tuotteen ostaminen ulkomailta edullisempaa kuin kotimaasta. Harvoin sitä ketään lähtee ostamaan ulkomailta jos sama tuote kotimaisessa kaupassa / verkkokaupassa on suht saman hintainen. Ulkomailta tilataan (ainakin allekirjoittanut) juurikin siksi kun tuotteen hinta lisättynä toimituskuluineen on huomattavasti halvempi kuin kotimaassa.

Hienosti muistutettu, että osa suomalaisista verkkokaupoista toimittaa tilaukset ilman lisämaksuja. Enpä kovin kummoisia lisämaksuja ole ulkomaisille verkkokaupoille maksellut. Eriasia onkin mikäli toimitusta haluaa nopeuttaa ja ostaa nopeamman postitustavan.

Jättimäisten kansainvälisten kauppojen kanssa on paha lähteä kisaamaan hinnassa ja tuotevalikoimassa. Itellan tiedotteen mukaan suomalaisten kauppojen kannattaisi sen sijaan hyödyntää tunnettuja brändejään.

Brändillä jota myydään myös ulkomailla on hiukan huono kilpailuvaltti. Aidosti kotimaiset tuotteet ovatkin sitten niitä vahvuuksia. Niitä vissiin harvemmin etsitään edes ulkomailta vaan kotimaasta suoraan tuotteen valmistajan verkkokaupasta / muusta verkkokaupasta.

69 prosenttia kertoi verkko-ostoksia tehdessään valitsevansa ennestään tutun kaupan.

Foorumin avulla toivottavasti tuo prosenttimäärä saadaan laskettua pienemmäksi.

Ulkomaalaisiin kauppoihin palauttamisessa asiakas kärsii postimaksujen verran tappiota. Osa vaatteisiin ja kenkiin erikoistuneista suomalaisista verkkokaupoista onkin hoksannut mainostaa palauttamisen helppoutta ja maksuttomuutta asiakkailleen.

Niin ja joo. Nyt puhutaan asiaa mutta jättämällä asiasta paljon pois. Vääränkokoisten vaatteiden ja kenkien palauttamisesta kyllä joutuu maksamaan posteja, mutta tuo reklamointi (vialliset, rikkinäiset ja puutteliset tuotteet) toimii aivan kuten kaupan kassalla. Sähköpostia myyjälle jolloin saat palautustiedot eikä maksa mitään ja uusi / korvaava tuote lähetetään tilalle. Myös jotkin verkkokaupat laittavat palautuskaavakkeen valmiiksi pakettiin mukaan. Näin ollen ei sähköpostiakaan tarvitse lähetellä vaan täyttää kaavakkeen ja palauttaa paketin.

Asiakkaaksi rekisteröityminen ei innostanut yhteystiedoistaan tarkkoja kuluttajia. Osa vastaajista taas koki rekisteröitymisen ja kanta-asiakasedut itselleen hyödyllisiksi. Yhteystietojaan kepeämmin olivat verkkokaupoille antamassa nuoremmat ja verkkokaupoista aiemminkin usein ostoksia tehneet asiakkaat.

Voisin epäillä että näillä tarkoilla kuluttajilla on Facebook-tili jonka yksityisyysasetukset ovatkin retuperällä.

Asiasta uutisoi tietoviikko.fi.

[LmnLL]

Mielenkiintoiset pari viikkoa on rajoittanut osallistumista tähän ketjuun, mutta onneksi k-pax on osannut poimia tärkeimmät verkkokauppauutiset esiin. Viime viikolla sitten tulikin kertaheitolla jokunen uutinen joihin nyt tartutaan.

Ensimmäinen uutinen esiintyi useissa medioissa, kuten Aamulehdessä. Uutinen ei varsinaisesti tuo mitään maailmaa mullistavaa tietoa julki, vaan se koskee ulkomaisten verkkokauppojen heikkoa tasoa, kun asiakaspalvelua pitäisi saada suomenkielellä.

On ymmärrettävää, että verkkokauppa jonka äidinkieli on joku muu kuin suomi, ja jonka sivuilta ei löydy mainintaa suomenkielisestä palvelusta, ei palvele suomeksi. Siinä valossa uutisessa mainittu Ryanairin palvelemattomuus tuntuukin oudolta, sillä sivuilla ei suomenkieltä esiinny. Jos maavalinnan yhteydessä esiintyvää lippua pidetään suomenkielisen palvelun indikaattorina, mennään valitettavasti metsään. Maavalinta kun tehdään usein ihan muiden seikkojen vuoksi. Jos taas sivut palevelevat suomeksi, mutta asiakaspalvelu ei, voidaankin sanoa että valitukseen on aihetta. Näin näyttäisi olevan Air Balticin kanssa.

Asiaan voi yrittää vaikuttaa ottamalla yhteyttä uutisessa mainittuun Euroopan kuluttajakeskuskseen osoitteessa ekk5@kuluttajavirasto.fi

Palvelun tasoa suomeksi voi myös testata. Verkkokauppojen sivuilta löytyy lähes poikkeuksetta palute/yhteydenottolomake johon voi esittää kysymyksiä. Kysymällä sieltä jotain suht järkevää, selviää helpoiten toimiiko palvelu. Vasteaika näissä asioissa onkin sitten ihan eri asia. Ja jos oikein vaikeaksi menee, niin sitten voi käyttää apuna tuttuja, sukulaisia ja tietysti ensisijaisesti tätä foorumia.

Nyrkkisääntönä voisi sanoa että ulkomainen kauppa on ulkomainen. Vaikea sitä on saada suomenkielistä palvelua kivijalkaliikkeissäkään ulkomailla.

[nackerton]

Verottaja on näköjään päättänyt tappaa halvan tavaran internetkaupan EU:n ulkopuolelta.

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/11/a ... origin=rss

Valtiovarainministeriön mukaan arvonlisäverottoman postimyynnin räjähdysmäinen kasvu on ollut yllätys. Sitä ei voitu arvata vuonna 1995, jolloin verorajasta neuvoteltiin.

- Monet verkkokauppayritykset ovat muuttaneet Ahvenanmaalle ja verovapaiden tuotteiden myynnin kasvu vääristää kilpailua, sanoo valtiovarainministeriön neuvotteleva virkamies Tiina Maisala.

Pienin perittävä arvonlisävero aiotaan laskea 10 eurosta 5 euroon. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä että vain alle 22 euron hintaiset Ahvenanmaan kautta kiertävät ostokset olisivat tulevaisuudessa arvolisäverottomia.

- Etenemme nopeasti ja haluamme laskea alv-rajaa jo parin vuoden sisällä. Saamme lisää verotuloja 15 - 20 miljoonaa, Maisala kertoo.

Miten minusta tuntuu ettei tuo alv-lisäys kuitenkaan toteudu, kun ostokset tehdään jatkossa EU:sta.

[K-PAX]

No Verkkokauppa.com on valmis toimimaan: "- Jos valtiovarainministeriö laskee perittävää alvia, niin uskon, että verkkokauppatoiminta hiipuu kokonaan Ahvenanmaalla, Seppälä toteaa.
- Me lähdemme muualle. Virossa alle 150 euron lähetyksiä ei tarvitse tullata."

Tämäkin nyt on vähän ristiriitaista. Kovasti puhutaan että yritysten pitäisi laajentua ja markkinoida itseään ulkomailla. Sehän on helppoa, varsinkin muutenkin edullisten suomihintojen kanssa.

[LmnLL]

Verottaja on näköjään päättänyt tappaa halvan tavaran internetkaupan EU:n ulkopuolelta.

Kyllähän sitä melkein osasi odottaa, että nuo jatkuvasti kasvavat verkkokaupan summat tulevat aiheuttamaan protektionismin nousua. Eu:n veroalueen ulkopuolella toimiville kaupoille tuo on huono uutinen, mutta eu:n sisäiseen kauppaan sillä ei ole vaikutusta.

Mielenkiintoista touhua kuitenkin...

[K-PAX]

Verkkokauppa.com valittaa tekijänoikeuskorvauksista Viron-tuonnista

Muun muassa cd- ja dvd-levyaihioita ilman yksityisen kopioinnin hyvitysmaksuja Viron kautta myynyt Verkkokauppa.com valittaa käräjäoikeuden tuomitsemista vahingonkorvauksista. Koska levyt on tuonut Suomeen virolainen yhtiö, oikeutta olisi Verkkokauppa.comin mukaan pitänyt käydä siellä. Koko vahingonkorvausten perustelukin epäilyttää sitä.

Aikamoinen soppa on tuokin. Teosto nyt koittaa saada omiaan. Tosin ehkä väärion perustein. Vähän vanhanaikainen systeemi tuo Teosto.

http://www.tietokone.fi/uutiset/verkkok ... _tuonnista

[LmnLL]

Verkkokauppa.com valittaa tekijänoikeuskorvauksista Viron-tuonnista

Muun muassa cd- ja dvd-levyaihioita ilman yksityisen kopioinnin hyvitysmaksuja Viron kautta myynyt Verkkokauppa.com valittaa käräjäoikeuden tuomitsemista vahingonkorvauksista. Koska levyt on tuonut Suomeen virolainen yhtiö, oikeutta olisi Verkkokauppa.comin mukaan pitänyt käydä siellä. Koko vahingonkorvausten perustelukin epäilyttää sitä.

Aikamoinen soppa on tuokin. Teosto nyt koittaa saada omiaan. Tosin ehkä väärion perustein. Vähän vanhanaikainen systeemi tuo Teosto.

http://www.tietokone.fi/uutiset/verkkok ... _tuonnista

Niinkuin aiemmin arvelin, niin eipä jäänyt tämäkään sitten tähän.

Mutta moni artisti voisi olla eri mieltä Teoston vanhanaikaisuudesta. Eikä se sitä varmaankaan ole, mutta sen toimintatavat eivät ehkä ihan täysin kohtaa nykytekniikoiden kanssa.

[K-PAX]

Teostosta puheenollen, aika huvittavaa seuraava yhtälö. Ulkomaisen verkkokaupan sivuilla selaat MP3 muotoista musiikkia. Hinnat liikkuu 1,16 € tienoilla. No sitten klikkaat ostoskoria ja siellä kysellään että Suomeen ladataan ja pim, hinta nousikin 1,41€ / raita. Sitten vielä pitää erikseen maksaa lisenssi Teostolle jotta noita kappaleita saan julkisissa tiloissa soitella.

[LmnLL]

Olenkohan jämähtänyt käsitysteni kanssa viime vuosisadalle, kun olen sitä mieltä, että dj:n ei tarvitse maksaa soittamastaan musiikista muuta kuin ostohinta. Varsinaiset teosto- ja gramex-maksuthan maksaa ravintola.

Uudelleen mekanisointi onkin sitten tietty eri asia.

[LmnLL]

Jo kesällä mainittu Sokoksen verkkokauppakin on avattu, kertoo Marmai.

Tuostakin varmaan tulee tehtyä jossain vaiheessa oma ketju, mutta kauppaan voi nyt tutustua ositteessa: http://sokos.s-verkkokauppa.fi

[K-PAX]

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea on tarkentanut antamaansa lausuntoa 24.11.2010

Nikotiinipatruunat, joissa nikotiinin annosmäärä koko valmisteessa (pakkauksessa) ylittää 0,42 grammaa tai kerta-annoksessa (patruunassa) 10 mg, ovat reseptilääkkeitä ja niiden maantuonti edellyttää voimassaolevaa, lääkemääräyksen antamiseen oikeutetun henkilön maahantuojalle kirjoittamaa reseptiä.

Matkustaja saa tuoda ja postitse voi vastaanottaa ulkomailta sähkötupakkalaitteen, sen laturin ja nikotiinittomat patruunat laillisesti.

Tuommoisia tarkennuksia löytyi Tullin sivuilta.

[LmnLL]

Joulu- ja tammikuu ovat olleet yllättävän hiljaisia verkkokauppaa koskevissa uutisissa, mutta jokunen sentään löytyi kommentoitavaksi. Käsittelen tässä viestissä niistä mielenkiintoisimmat.

Ensimmäiseksi kiinnitti huomiota Taloussanomien uutinen. Jo aiemmin mainittu Verkkoteollisuus ry kehittelee suomalaisille verkkokaupoille laatumerkintää. Laatumerkinnät ja standardit saattavat olla tuttuja ainakin osalle ulkomaisista verkkokaupoista ostaville asiakkaille, ja jos ei ole, niin aiheeseen voi tutustua tässä ketjussa.

Merkin idea on hyvinkin yksinkertainen:

Merkkiä voivat hakea Suomessa toimivat kuluttajia palvelevat yritykset, joiden on noudatettava sääntöjä, jotka Verkkoteollisuus on laatinut yhdessä Kuluttajaviraston ja Kuluttajariitalautakunnan kanssa.

Toivottavasti tämän merkin alle liittymistä ei hinnoitella liian korkealle, jotta mahdollisimman moni kauppa ottaa sen käyttöön. Kyseessä on kuitenkin molempia, niin kauppaa kuin meitä kuluttajiakin hyödyttävä kehitysaskel kotimaisessa verkkokaupassa.
------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Tämä verkkokauppaa sivuava uutinen olikin sitten ikävämpi: Kane Records lopettaa Turussa. Kauppias toteaa Turun sanomissa seuraavasti:

Reijo Kanerva kertoo, että liikkeen lopettamisen syyt liittyvät levymyynnin mullistuksiin. Uutuuslevyjen myyntikate on romahtanut olemattomiin viimeisen viiden vuoden aikana.
– Vielä viisi vuotta sitten uutuuksia myytiin meiltä kymmenen kertaa nykyistä enemmän ja myynnin kate oli suurempi. Nyt joudumme kilpailemaan ulkomaalaisten postimyyntiyritysten ja ennen kaikkea digitaalisen myynnin kanssa, Kanerva kertoo.

On sääli että joillakin aloilla verkkomyynti saattaa olla niin voimakasta, että se jyrää alleen perinteiset kaupat. Tosin se, että musiikkiala on ensimmäisten kärsijöiden joukossa ei ole ihme. Nykysukupolville tuntikausien hortoilu levykaupassa levyjä kuunnellen on varmaan yhtä vierasta kuin itselle mp3:sten ostaminen netistä. Se ei vaan tunnu järkevältä.
Levykaupan tulevaisuus nykymuodossaan saattaakin olla uhattuna, ja jäljelle jaa vain verkossa toimivat suuret lataus- ja perinteistä etämyyntiä harjoittavat kaupat. Marginaalimusiikkien kannalta tämä on tietysti huonoin vaihtoehto. Suurista ei pieni ole koskaan kaunista.
-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Viimeisenä uutisena tässä postauksessa ihmetellään Taloussanomien / It-viikon juttua, jossa Itella Posti kertoo häkkien notkuneen joulun alla ulkomailta tulleita verkkokauppaostoksia.
Itella Posti kommentoi asiaa seuraavasti:

Joulumyynnin piristämä verkkokauppa näkyi eritoten pakettiliikenteessä, vuoden vaihteessa aloittanut Itella Posti kertoo. Sen logistiikkakeskuksissa käsiteltiin parhaimmillaan 160 000 pakettia päivässä, kun keskimääräinen pakettimäärä muulloin on 100 000 pakettia päivässä.

Jotta ei syyllistytä harhaanjohtavan tiedon välitykseen, mainitaan nyt erikseen, että tuossa on kaikki paketit, ei pelkästään ulkomailta tulevat. Kuitenkin myös Itella on laittanut merkille jatkuvasti kasvavan tavaravirran ulkomailta - erityisesti Englannista.

Itellan mukaan noin viidennes etäkaupan tavaroista tilataan ulkomailta, etenkin Englannista. Etäkauppa on jo vuosia tarkoittanut lähinnä nettiostamista.

Foorumin lukijat ovat varmaan huomanneet, että aika monen bannerin takana on nimenomaan englantilainen verkkokauppa. Tämä on Punnan kurssin, ja kauppojen valikoimien aiheuttama ilmiö, mikä siis näkyy muuallakin verkossa. Englannista kannattaa tehdä verkko-ostoja.

Ja jos joku ihmettelee mitä tarkoittaa "vuoden vaihteessa aloittanut Itella Posti", niin kyse on Tasan mukaan tästä:

Itella keskitti kotimaan postipalvelut vuoden alussa aloittaneeseen tytäryhtiöön Itella Postiin. Se vastaa muun muassa kirjeiden, lehtien ja suoramarkkinointilähetysten jakelusta sekä paketti- ja pikakuljetuspalveluista.

----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Tällaisilla jutuilla vierähti tämäkin ketju vihdoin vuoteen 2011

[LmnLL]

Kauppalehdessä laittoi silmään uutinen jonka mukaan jälleenmyyjien pelko saattaa olla este verkkokaupan perustamiselle.
Verkkoteollisuus ry:n toimitusjohtaja Jani Muhonen selvittää mistä oikein on kyse:

Olen törmännyt useaan maahantuojaan, joka ei uskalla avata verkkokauppaa pelätessään astuvan jälleenmyyjiensä varpaille. Näin käy, kun kuvitellaan, että verkkokauppa vie asiakkaat pois jälleenmyyjien myymälöistä, vaikka hyvä verkkopalvelu vain lisää myymälämyyntiä.

Eiköhän se nyt kuitenkin ole maalaisjärjellä ajateltuna niin, että kilpailukykyínen ja hyvin palveleva verkkokauppa on uhka kivijalkakaupoille. Tässä valossa seuraava kommentti, jossa perustellaan verkkokauppojen lisäystä myymälämyyntiin, tuntuu myös hieman oudolta.

Verkossahan brändi on kykeneväinen tavoittelemaan kivijalkaan nähden paljon laajempaa asiakaskuntaa.

Jos maahantuoja perustaa verkkosivut, jossa brändistä kerrotaan kaikki mahdollinen ja kerrotaan myös kaikki jälleenmyyjät, on tilanne varmasti kommenttien mukainen. Mutta jos maahantuoja perustaa oman verkkokaupan, jossa luonnollisesti välikäsien pelistä putoamisen vuoksi hinnat ovat edullisemmat, vaikutus on varmasti se mitä jälleenmyyjät pelkäävät.

Muhonen lopettaa kommentointinsa jutussa seuraavasti:

Yrityksen pitää palvella monissa kanavissa. Online ja offline.

Näin varmasti on. Mutta suutari pysyköön lestissään. Vaikka kuluttajan kannalta olisikin kutkuttava tilanne saada tuotteet edullisemmin maahantuojan verkkokaupasta, niin pitkässä juoksussa maahantuoja kyllä tekisi tässä itselleen vain hallaa. Ellei tavoitteena sitten ole jälleenmyyjäverkoston alasajo, ja monopoliasema markkinoilla. Tämä idea tosin kaatuu ainakin vielä siihen, että kaikki asiakkaat eivät vielä käytä verkkoa ostoksiin.

[K-PAX]

Verkosta ostamisen suosio jatkaa kasvuaan. Vuoden 2010 loka-joulukuussa kasvua oli 7,9 % vuoden 2009 samaan aikajanaan verrattuna.

Pohjoismaisen kuluttajatutkimuksen mukaan 87 prosenttia suomalaisista kuluttajista ilmoitti, että aikovat käyttää kuluvana vuonna enemmän tai vähintään saman verran rahaa verkko-ostoksiinsa kuin vuonna 2010.

87 % on aika kova lukema. Mikö mahtoi olla tutkimuksen otanta. No oli mikä oli niin silti tuota verkko-ostajaa on paljon ja lisääntyy vaan.

Myös yritykset ovat ottaneet toimekseen panostaa verkkokauppaan:

Viime vuonna joka kuudes yli kymmenen hengen yritys ilmoitti myyvänsä tuotteitaan ja palvelujaan myös verkossa. Verkkokauppiaiden määrä on kasvanut kahdessa vuodessa 50 prosenttia. Verkkomaksu-yrityksen mukaan verkkokaupankäynnin arvo Suomessa on määritelmästä riippuen 4–10 miljardia euroa.

Asiasta uutisoi Helsingin Sanomat.

[LmnLL]

Mtv3 julkaisi jo alkukuusta uutisen jonka jätin kommentoimatta sen (mielestäni) vähäpätöisen informaation vuoksi. Kaupan liiton sivuilla tulinkin tänään törmänneeksi artikkeliin, jossa tuota uutista ja keskustelua käsiteltiinkin hieman eri valossa. Tämä artikkeli onkin taas kommentoinnin arvoinen.

Artikkeli on otsikoitu suorasanaisesti "Ulkomainen verkkokauppa uhkaa käyttötavarakauppaa". Siinä kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja toteaa mm. seuraavaa:

Suomessa olemme tulleet vähän jälkijunassa vähittäiskaupan kanssa. Se on vasta siirtymässä verkkoon. Ulkomainen verkkokauppa onkin saanut aika paljon jalansijaa suomalaisista kuluttajista

Onhan suomessa verkkokauppaa ollut jo hyvän aikaa, ja niin useilla aloilla, että siinä suhteessa emme ole paljoakaan jälkijunassa. Mitä taas tulee tuotevalikoimiin ja hintoihin, niin siinä kyllä ollaan edelleen pahasti muiden maiden perässä. Omat kansalliset ominaispiirteemme pitänevät huolen siitä, että tämä kuvio ei koskaan tule täysin muuttumaan, vaan houkuttaa meitä jatkossakin ostamaan edullisesti ulkomailta.

Kurjenoja jatkaa:

"Tämä on vakava paikka meidän pienille erikoiskaupoille", Kurjenoja muistuttaa. Verkosta ostetaan soittimia, urheiluvaatteita, kirjoja. Erityisesti urheiluvälineiden verkkomyynnistä melkein puolet tulee ulkomaisista verkkokaupoista.
"Kuluttajan kannalta on ehdottomasti hyvä, että pystyy tekemään hintavertailuja", Kurjenoja sanoo. Erittäin huonona kehityksenä hän pitää sitä, jos valtiovallan toimien takia ajetaan kauppaa ulkomaille, niin että suomalaisen kaupan on vaikea kilpailla ulkomaisen kaupan kanssa.

Jos nyt otetaan esimerkiksi nuo urheiluvälineet, ja niistä vaikka laskettelusukset, niin suomesta on todella vaikea löytää edes edellisvuoden malleja siihen hintaan mihin uusia malleja esim. Saksassa myydään. Ei siis ihme että tällaiset tuoteet tilataan ulkomailta.

Kurjenoja osuu nappiin siinä, että hän syyttää valtiovaltaa kuluttajan ajamisesta ulkomaisiin verkkokauppoihin. Tapahtuneet ja suunnitellut alv:n nostot ovat sellaisia kikkoja jotka ovat omiaan lisäämään tätä käytöstä.

[K-PAX]

Tuosta sitten seuraamus onkin se että painetaan paniikkijarrua ja aletaan keskittymään ulkomailta tulevien tavaran verotukseen ja tullaukseen kuten jo foorumilla onkin keskusteltu.

Ensin globaalisaatio on hyvä asia, mutta sitten ei olekkaan. Hienoa tämä systeemi.

[LmnLL]

Eu:n tai sen veroalueen ulkopuolelta tilaamista tullaan varmaan vaikeuttamaan kaikin mahdollisin keinoin, mutta eu:n sisältä tilattaessa ei taida valtiovallalla olla paljoa mahdollisuuksia kiusantekoon. Hyvä niin.

[K-PAX]

Josta tulikin mieleeni.

Jos perustetaan kommuuni ulkomaille, siis EU:n ulkopuolelle. Semmonen yhden miehen varasto. Tavarat toimitetaan sitä kautta. Eli yrityksesät menis tilaukset henkilölle x mutubutu saarille ja sieltä yksityishenkilö lähettäis tavaran eteenpäin.

No joo. Kuulostaa hullulta mutta pannaan firman.... eiku flunssan piikkiin.

[LmnLL]

^ Eiköhän tulli tuollaiseen bulvaanin käyttöön jossain vaiheessa johonkin pykälään vedoten puuttuisi.

Mielenkiintoista tulee silti ensi viikolla olemaan, kun kaupan liitto julkistaa 1.3. koko viime vuotta koskevat verkkokauppaluvut. Oma veikkaus on, että aika veret seisauttavaa dataa on tulossa.

[RBS]

Tuon kaupan liiton jutun kommenteissa oli hyvä esimerkki kuinka pihalla ihmiset asioista on.

Verkkokaupassa kaikki pitäisi olla yhdenvertaisia. Suomeen myynti => Suomen alv. Näin Suomalaiset ja ulkomaalaiset verkkokauppiaat olisivat yhdenvertaisia.

Taitaa hintoihin vaikuttaa moni muukin seikka kuin pelkkä alv. Maksaahan esim Thomann suomen alv:t ja on silti halpa.

[LmnLL]

Aikaisemmin jo käsittelyssä ollut sähkötupakka-asia on saanut ehkä vähän yllättävänkin päätöksen, kertoo Turun Sanomat.

Vantaan käräjäoikeudessa päättyi vastikään maan ensimmäinen sähkötupakkaoikeudenkäynti, jossa sähkötupakoita tilannut mies vapautettiin lääkerikossyytteestä. Oikeuden mukaan tilaaja ei syyllistynyt rikokseen tilattuaan sähkötupakoita ulkomailta omiin tarpeisiin ilman reseptiä.

Oikeus piti kerta-annoksia niin pieninä, ettei lääkereseptiä tarvittu.

Myös Tulli on julkaissut asiasta tiedotteen.

Vantaan käräjäoikeus on 16.2.2011 antamassaan tuomiossa hylännyt syyttäjän ensisijaisesti lääkerikoksesta ja toissijaisesti lääkerikkomuksesta ajaman syytteen koskien sähkötupakan nikotiinipatruunoiden ja nikotiiniliuoksen tuontia henkilökohtaiseen käyttöön.
Mikäli tuomio saa lainvoiman, Tulli palauttaa haltuun otetut nikotiinipatruunat ja -liuokset niitä ETA-alueelta tilanneille asiakkaille mahdollisimman pian.
Tulli muistuttaa kuitenkin, että nikotiinipatruunat ja -liuokset ovat edelleen lääkkeitä, ja niiden henkilökohtaista maahantuontia säätelee Valtioneuvoston asetus lääkevalmisteiden henkilökohtaisesta tuonnista Suomeen (11.12.2002/1088). ETA-alueen ulkopuolelta ei siis edelleenkään voi postitse vastaanottaa nikotiinipatruunoita tai -liuoksia.

Eli jos mikään taho ei asiasta tee valitusta, on sähkötupakkatuotteiden tilaus ETA-alueelta sallittua. Vaihteeksi saatiin siis kuluttajan kannalta hyvä päätös.

[K-PAX]

Kuluttajat kun on tarkkoja kun verkosta ostellaan niin parannettavaa löytyy myös verkkokauppojen järjestelmästä:

Ilmaiset ostokset verkkokaupasta - turva-aukot kiusaavat kauppiaita

Verkkokauppoja pyörittävistä ohjelmistoista on löytynyt puutteita. Ohjelmistovirheen vuoksi netistä on pystynyt tilaamaan tuotteita ilman, että maksu siirtyy verkkopankista kauppiaalle, kertoo Viestintävirasto.

Rikokseksihan tuo luokitellaan vaikka ostaja ei tekohetkellä tietäisikään veloitettiinko ostos vai ei:

Jos kauppa epäilee väärinkäytöstä, sen on syytä ottaa yhteyttä poliisiin. Jos maksaminen on ohitettu verkkopalvelun haavoittuvuuden avulla, voidaan teko luokitella petokseksi tai törkeäksi petokseksi.

Eli kannattanee tarkkailla milloin se maksu sinne kauppiaalle siirtyy.

Asiasta uutisoi Tietoviikko.fi. Lue koko artikkeli tästä.

[LmnLL]

Kuluttajat kun on tarkkoja kun verkosta ostellaan niin parannettavaa löytyy myös verkkokauppojen järjestelmästä:

Ilmaiset ostokset verkkokaupasta - turva-aukot kiusaavat kauppiaita

Verkkokauppoja pyörittävistä ohjelmistoista on löytynyt puutteita. Ohjelmistovirheen vuoksi netistä on pystynyt tilaamaan tuotteita ilman, että maksu siirtyy verkkopankista kauppiaalle, kertoo Viestintävirasto.

Rikokseksihan tuo luokitellaan vaikka ostaja ei tekohetkellä tietäisikään veloitettiinko ostos vai ei:

Jos kauppa epäilee väärinkäytöstä, sen on syytä ottaa yhteyttä poliisiin. Jos maksaminen on ohitettu verkkopalvelun haavoittuvuuden avulla, voidaan teko luokitella petokseksi tai törkeäksi petokseksi.

Eli kannattanee tarkkailla milloin se maksu sinne kauppiaalle siirtyy.

Asiasta uutisoi Tietoviikko.fi. Lue koko artikkeli tästä.

Tuo kikka millä maksu on ohitettu on muuten perin yksinkertainen. Ja koska se pyörii jo muutenkin netissä, uskallan sen kertoa täälläkin. Verkkokaupan osoitekenttään on kopioitu verkkopankin ok-nappulan osoite, ja näin verkkokauppa on saatu uskomaan, että maksu on suoritettu.

Ikävää tietysti että näin tapahtuu, mutta samalla se on hyvä muistutus päivitysten tärkeydestä.

[LmnLL]

2010 koko vuotta koskevat verkkokaupan luvut on nyt sitten julkaistu.

10 miljardia on siis se summa joka verkkokauppoihin on törsätty, ja ulkomaisiin kauppoihin tuosta valui 17 prosenttia. Kovia lukuja niinkuin arvelinkin, ja mm. Hesarin sivuilla uutiseen voi tutustua paremmin.

Kunhan saan käsiini tuon tutkimustuloksen, niin analysoidaan sitä sitten tarkemmin.